Hallitus pohtii parhaillaan puoluesihteerityöryhmän taannoin tekemää esitystä kuntavaalien siirtämisestä huhtikuulta 2017 saman vuoden lokakuuhun. Ajatus on, että tällöin ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestää samalla. Ensi vuoden huhtikuuhun sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö kun ei ehdi valmiiksi.
Jo kertaalleen siirrettyjen kuntavaalien lykkääminen on kuitenkin törmäämässä perustuslaillisiin ongelmiin.
– Se tarkoittaisi sitä, että siirtäisimme näitä samoja vaaleja, jotka nyt on aikataulutettu huhtikuulle 2017 jo toisen kerran. Ja se voi olla huono asia, semmoiseen ei ehkä kannattaisi mennä, sanoi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) Ylelle Lappeenrannassa.
Vehviläisen mukaan hallituksella on syntyneen tilanteen vuoksi vielä useita vaihtoehtoja pohdittavanaan: löytää sittenkin jokin keino vaalien yhdistämiseen 2017, pitää kunta- ja maakuntavaalit erikseen 2017, tai järjestää maakuntavaalit yhdessä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa 2018.
Tai siirtää ensimmäiset suorat vaalit vuoteen 2021.
– Neljäntenä vaihtoehtona vielä on noussut esille, että jos ensimmäiset maakuntavaltuustot valitsisivatkin kunnat, eli kuntien valtuustot valitsisivat poikkeuksellisesti nyt ensimmäisellä kerralla. Sitten vuonna 2021 olisi normaalit vaalit, jossa kuntavaalit ja maakuntavaalit järjestettäisiin samaan aikaan, Vehviläinen sanoo.
Vehviläinen vertaa ratkaisua ensimmäisten europarlamentaarikkojen valintaan, kun Suomi oli liittynyt EU:n jäseneksi vuonna 1995.
– Tässä ehkä jonkinlaisena analogiana ja vertauksena käy se, että silloin aikanaan kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, ensimmäisiä europarlamentaarikkojahan ei valittu vaaleilla, vaan Suomen eduskunta valitsi ensimmäiset mepit.
Vehviläinen korostaa, että linjausta asiasta ei ole vielä tehty, eikä todennäköisintä vaihtoehtoa siksi voi nimetä. Asiaa selvitetään tarkasti lähiviikkoina, ministeri sanoo.