Kevään kehysriihessä on tarve lisäsopeutukselle Suomen talouden kohentamiseksi, arvioi valtiovarainministeri Alexander Stubb.
– Tällä halituksella on oikeastaan yksi julkiseen talouteen liittyvä tavoite ylitse muiden, ja se on neljän miljardin euron sopeuttaminen. Sitä kautta velaksi eläminen toivon mukaan loppuu 2020, 2021, Stubb sanoo.
– Ilman muuta valtiovarainministeriössä räknäämme, tarvitaanko lisäsopeutusta vai ei. Kyllä se on todennäköistä.
Kevään kehysriiheen on aikaa noin kuukauden päivät. Siihen Stubbin mukaan on liian aikaista kommentoida, mistä ja miten leikattavaa vielä löytyy. Muita talouden sopeutuskeinoja olisivat velka ja verot: Stubbin mukaan lisälaina ei ole pöydällä missään nimessä, mutta verokeinot kyllä.
Hallitus on sopinut, ettei työn veroa kiristetä, mutta haittaveroihin voitaisiin puuttua. Stubb pitää jokaiseen suomalaiseen kohdistuvaa alvin korotusta epätodennäköisenä, koska se haittaisi lyhyellä aikavälillä ostovoimaa.
Asiantuntijat ovat arvostelleet hallituksen leikkausvetoista talouslinjaa siitä, että se voi kääntyä itseään vastaan ja kurjistaa Suomen kykyä kohentaa talouttaan.
– Edellisen hallituksen aikana me nostimme veroja enemmän kuin teimme leikkauksia. Verokeino ei ole sillä tavalla enää meidän arsenaalissa, Stubb tähdentää.
– Lainanotto on halpaa, mutta velkaantumistahtimme on yksi Euroopan korkeimpia.
Suomen julkinen velka (2015: 62,7 prosenttia, 2016: 65 prosenttia) on yksi euroalueen alhaisimpia, mutta kasvaa nopeammin kuin muilla. Velka ylittää kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin hälytysrajan – kuten useimpien muidenkin euromaiden velka.
Hallituspuoleet ovat sitoutuneet neljän miljardin euron säästöihin vaalikauden aikana. Hallitukselle on kuitenkin ilmennyty erikokoisia uusia haasteita säästöjen saavuttamiseksi, kuten maahanmuuton kustannukset ja valtion Terrafame-kaivosyhtiön rahatilanne.