Ylen aamu-tv:n vieraaksi tiistaina saapunut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) puolustaa hallituksen päätöstä poistaa Suomen kansallisessa lainsäädännössä olevat tiukennukset niin sanottuihin kabotaasisäännöksiin. Käytännössä tämä merkitsisi ulkomaisten yrittäjien pääsemistä nykyistä laajemmin suomalaisille kuljetusmarkkinoille.

Suomi ei halua viedä asiaa EU-tuomioistuimen ratkottavaksi, vaan tulee itse purkamaan muuta Eurooppaa tiukemman sääntelynsä sopeuttaakseen sen EU-säädöksiin. Samalla Berner vakuuttaa, että kehitteillä on ratkaisuja, jotka mahdollistavat kotimaisten yrittäjien työn turvaamisen muilla keinoilla.

Kabotaasi tarkoittaa maan sisäistä kuljetusta toiseen maahan rekisteröidyllä ajoneuvolla, esimerkiksi virolaisella ajoneuvolla Suomessa.

– EU antoi asiasta viime keväänä perustellun lausunnon, viimeisen ennen kuin se olisi vienyt asian EU-tuomioistuimeen. Kesäkuussa hallitus päätti, että tätä asiaa ei viedä EU-menettelyssä pidemmälle, toteaa Berner.

"Hätäilyn makua"

Toimitusjohtaja Iiro Lehtonen Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan edunvalvontajärjestö SKAL ry:stä on eri linjoilla.

– Tässä on hätäilyn makua. Jospa emme lähtisi vapaaehtoisesti tätä tekemään, vaan pitäisimme pykälistämme kiinni. Jos tuomio tulee, ja säädöksiä vaaditaan muutettavaksi, silloin niin tehdään.

Lehtonen arvioi, että Suomi ei tule saamaan sakkoja niskuroinnista, mutta vääryyttä mielestään kokeneet yksittäiset yrittäjät toki saattavat vaatia vahingonkorvauksia, joita voi saada vain tietyin edellytyksin.

Bernerin mukaan tilanteen arvioinnin yhteydessä laskelmat on tehty, ja niissä on arvioitu toimialan kokonaisvaikuttavuutta. Suomalaisetkin yrittäjät ajavat kabotaasikuljetuksia ulkomailla, muistuttaa Berner.

Suomi otti asian esille itse

Puhelimitse tavoitettu entinen liikenneministeri, nykyinen europarlamentaarikko ja EU-parlamentin liikennevaliokunnan jäsen Merja Kyllönen (vas.) ei liioin ymmärrä, miksi Suomi on antamassa näin helposti periksi.

– Jos Suomi ei olisi tiedottanut asiasta, tuskin kukaan olisi edes kiinnittänyt siihen huomiota, sanoo Kyllönen.

Kyllönen kertoo itse keskustelleensa kabotaasista tanskalaisten kanssa. Tanskalaiset aikovat vetää jatkossakin omaa tiukkaa linjaansa. Näin Suomenkin Kyllösen mukaan kannattaisi tehdä, etenkin nyt kun ensi vuoden alussa on odotettavissa maantieliikenteen päivityspaketti, joka on isompi kokonaisuus.

Berner heittää pallon takaisin Kyllöselle: tiedote Suomen tiukoista kabotaasisäännöksistä olisi lähetetty jo Kyllösen toimiessa liikenneministerinä.

Berner myös korostaa olevansa tässä asiassa toimeenpaneva ministeri. Asian valmistelu on tähän asti ollut ulkoministeriön vastuulla. Bernerin tehtävänä on nyt miettiä, miten voidaan tukea toimialan kotimaista yrittäjyyttä.

Lehtosen mukaan nykyiseen lainsäädäntöön kirjatut rajoitukset on määritelty hyvästä syystä. EU edellyttää, että kabotaasi on tilapäistä, mutta jättää määrittelemättä sekä tilapäisyyden että kuljetuksen käsitteen. Suomi on säädöksiä täsmentäessään helpottanut lain noudattamisen valvontaa.

Berner muistuttaa, että rajoituksia jää yhä, vaikkakin nykyistä lievempiä.

Kuljetukset eivät välttämättä halpene, verotulot muualle?

Bernerin mukaan hyötyjiä ovat rahdin ja kuljetusten tilaajat, jotka voivat kilpailuttaa enemmän kuljetuksia tulevaisuudessa.

Lehtonen korostaa, että muutos ei tarjoa elinkeinoelämälle automaattisesti halvempia kuljetuksia. Myös kabotaasiliikenteessä on noudatettava maassa maan tavalla -periaatetta. Suomessa toimivan puolalaisen kuljetusyrityksen on maksettava kuljettajalleen Suomen sisäisessä liikenteessä kansallisen työehtosopimuksemme mukaiset palkat ja muut lakisääteiset velvoitteet.

– Jos se (kuljetustarjous) on halvempi, se tulee rikkomalla tätä periaatetta, painottaa Lehtonen.

Harmaan talouden torjunnassa merkittävä apukeino on tilaajavastuulaki. Kuljetuksen tilaajalla on oma vastuunsa siitä, että rikkomuksia ei tehdä. Berner arvioi, että seurantaa helpottaa digitalisaatio ja sähköisten rahtiasiakirjojen vaatiminen.

Lehtonen uskoo verotulojen valuvan ulkomaille.

– Pitkässä juoksussa on kyse, mistä kerätään veroeurot valtiolle. Tämä on 6 miljardin euron toimiala ja merkittävä työllistäjä. Ala työllistää välillisesti 100 000 henkeä, toteaa Lehtonen.

Hänen mukaansa kuljetusyritykset ja kuljettajat maksavat nyt omassa verotuksessaan 2,7 miljardia euroa veroja. Kabotaasiliikenteeltä ei tulla keräämään veroa vastaavia määriä.

Raskaan liikenteen tiemaksu vireillä

Berner kertoo, että luvassa on uusia sääntelyjä, jotka käytännössä tulevat tiukentamaan ulkomaisten yrittäjien toimintaa.

Tehokkaimmaksi keinoksi Berner arvioi valmistelussa olevan tiemaksun. Sen vaikutus kohdistuisi ennen kaikkea ulkomaiseen raskaaseen ajoneuvoliikenteeseen, sillä kotimainen yrittäjä saisi tiemaksusta palautusta.

Muita keinoja ovat edellä mainittu tilaajavastuulain kiristäminen sekä parhaillaan valmistelussa oleva rengasvaatimusten tiukentaminen tieliikennelaissa. Käytännössä kotimaiset yrittäjät ovat liputtaneet liikenneturvallisuuden puolesta, ja siksi rengasasiat ovatkin useimmiten kunnossa, toisin kuin kaikilla ulkomaisilla yrittäjillä.

Lehtonen ei vastusta suunniteltuja tieliikennemaksuja. Liikenneturvallisuus paranee, ja samalla ulkomaisetkin tieverkon käyttäjät osallistuvat tiestön kunnossapidon kustannuksiin.