Ministeri Lauri Tarasti esittää mittavia työnjaollisia uudistuksia uuden maakuntaitsehallinnon ja valtion aluehallinnon kesken. Entinen Hattulan, nykyinen Lempäälän kunnanjohtaja ja Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö sanoo liian monen asian olevan auki, että kunnan ja maakunnan välisestä työnjaosta kannattaa tehdä johtopäätöksiä.
– Tarasti otti kantaa siihen, että kunnat ja maakunnat järjestelevät keskenään tehtäviään tulevaisuudessa. Vielä näihin ei ole vastauksia, sillä kokonaisuudistuksesta puuttuu liian paljon osia.
– Raportissa muistutetaan myös, että päätökset rahoituksesta voivat muuttaa täysin kuntien ja koko maakunnan toimintoja. Itse näen, että aluekohtaisesti pitää voida sopia, millainen järjestely toimii parhaiten. Pitkin maata ei voi olla samanlaisia ratkaisuja, pohtii Heidi Rämö.
Rakentuuko Suomeen uusi hallintohimmeli?
– On totta, että uudistuksella pyrittiin pääsemään hallinnon uusista tasoista eroon. Tässä esitettiin yhtä tasoa lisää, joten varmasti jatkossa keskustellaan siitä onko se tarpeellinen, sanoo Rämö.
Maakuntien rooli kasvaa
Maakuntavaltuustossa puolestaan nähdään maakuntien roolin kasvavan tulevaisuudessa.
– On erittäin kiinnostavaa, millä tavalla kunnat sijoittuvat maakuntien tehtävien jakoon tulevaisuudessa. Tuntuisi hieman erikoiselta, että jatkossa kuntia olisi yhtä paljon, sanoo Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Marjo Kotioja-Partanen (kok.).
– Forssassa ollaan oltu edelläkävijöitä ja meillä on kokemusta yhteistyöstä hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Iso potti kuntien päätösvallasta on mennyt hykyyn, ja kauheasti päätettävää ei entiseen verrattuna ole jäänyt. Kun päätösvalta siirtyy maakuntatasolle, kuntien rooli jatkossa on kiinnostava, pohtii Marjo Kotioja-Partanen.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja ei näe taivaalla uusia hallintohimmeleitä.
– On kuntalaisen etu, että eri puolella tehtävät ovat samanlaiset. Tarkoitus oli järkevöittää hallintoa, ei rakentaa uusia himmeleitä.