Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula korostaa kuntien vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottamisessa. Hallitus päätti asiasta hiljattain.

Rehula myöntää, että prosenttiluku on iso. Toisaalta hän toteaa, että yhden käynnin osalta korotus voi olla muutamia euroja.

Päätös on saanut kritiikkiä sekä korotuksen määrästä että valmistelusta ilman lausuntokierrosta. Rehula perustelee menettelytapaa esimerkiksi sillä, että kunnat ovat jo odottaneet päätöstä.

– Tässä on pohjalla hallitusohjelman kirjaus siitä, että terveydenhuollon maksutuloja lisätään 150 miljoonalla eurolla. Aikataulut on otettava huomioon eli kunnat ja kuntayhtymät ovat jo viikkoja odottaneet tätä ratkaisua.

Korotuksen pelätty vähentävän kotipalvelua

Korotuksen on pelätty johtavan esimerkiksi siihen, että kotipalvelut karkaisivat ikäihmisten ulottumattomiin. Kotipalveluilla on iso merkitys, kun ajatellaan vanhusten asumista kotona mahdollisimman pitkään.

– Totta kai maksuilla on palveluja ohjaavakin merkitys. Mutta luotan kuntakenttään, että siellä osataan tehdä viisaita ratkaisuja siitä, miten maksujen korotus kohdentuu palvelujen kysyntään.

– Toisaalta nyt ollaan muuttamassa tasasuuruisia maksuja. Meillä on kokonaan toinen maksujen luokka, jossa on harkinnanvaraisuutta ja ne on sidottu tuloihin. Näitä maksuja ei olla nyt muuttamassa.

Rehula korostaa myös sitä, että paljon sairastavien rahapussia korotus ei koske.

Kuntaliitossa epäillään säästöä

Maksujen korotuksella haetaan siis lisätuloja. Rehulan mukaan laskelmissa on huomioitu mahdollisen palvelujen kysynnän pienenemisen vaikutus.

– Kyllä se on osaltaan pitänyt ottaa valmistelussa huomioon. Haluan korostaa, että nyt on kysymys lisätuloista. Kunnat ja kuntayhtymät päättävät, ottavatko ne käyttöön korotetut maksut tai maksut ylipäänsä. Esimerkiksi Helsinki minulla olevan tiedon mukaan ei peri maksuja.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Nemlander kertoo, että tällä hetkellä kunnilla on pääsääntöisesti käytössä lain mahdollistavat maksujen enimmäismäärät. Hän arvelee, että kaikki kunnat eivät ota välttämättä käyttöön ainakaan koko korotuspotentiaalia.

– Kirjoa voi tulla. Silloin tavoiteltu 150 miljoonaa euroa ei toteutuisi, Nemlander sanoo.