Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan hallitus oli lähellä hajoamista kaksi viikkoa sitten sote-uudistuksesta päätettäessä.
– Kyllähän se oli todella lähellä kaatumista ja myös pääministeri torstai-iltana ilmoitti, että hän oli valmis kävelemään presidentin tykö eroanomuksen kanssa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin, Stubb sanoi TV1:n Ykkösaamussa.
Pääministeri Juha Sipilän ”take it or leave it” –neuvottelutaktiikka on Stubbin mukaan taktiikka muiden joukossa.
– Pääasia on se, että löytyy lopputulos ja sen lopputuloksen jälkeen jokainen säilyttää kasvonsa ja pystyy suoraselkäisesti seisomaan sen lopputuloksen ja päätöksen takana.
Stubb sanoi kriisistä huolimatta olevansa erittäin tyytyväinen hallitusyhteistyöhön ja pääministerin toimintaan.
– Nyt täytyy keskittyä siihen, että Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja kasvua ja siinä ei paljon riitely auta, vaan nyt täytyy tehdä ratkaisuja.
Hallitus on valmis pakkolakeihin
Yhteiskuntasopimuksen mahdollista kariutumista Stubb ei toivo. Hänen mukaansa hallitus odottaa nyt työmarkkinajärjestöiltä ratkaisuja sopimuksen syntymiseksi, jotta Suomeen saataisiin kasvua ja työllisyyttä. Valtiovarainministerin mukaan hallitus puuttuu peliin, jos järjestöt eivät ratkaisuun itse kykene.
– Jos he eivät siinä onnistu, niin me käytämme meidän demokraattista oikeutta, valtaa ja vastuuta ja teemme ne päätökset itse
Stubbin mukaan keskeisintä oli saada Suomeen lisää paikallista sopimista.
– Se on oikeastaan se, joka tulee ratkaisemaan monella tapaa Suomen tulevaisuuden.
Talouden kääntämiseksi ei ole hokkuspokkus-kikkoja
Valtiovarainministeri Stubb näkee, että rakenteelliset uudistukset ovat nyt välttämättömiä. Elvytys ei Stubbin mukaan toiminut vuonna 2009 ja nyt elvyttää ei kerta kaikkiaan voi.
– Tässä ei ole mitään hokkuspokkus-kikkaa, joka nopeasti saa meidän talouden kasvuun, joka nopeasti luo lisää työpaikkoja, mutta pitkässä juoksussa toivomme saavamme tämän kääntymään.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson oli Ykkösaamussa eri mieltä Stubbin leikkauspolitiikan kanssa. Andersson näkee, että aikaisempi elvytyspolitiikka toimi, mutta se lopetettiin liian aikaisin. Andersson kritisoi etenkin hallituksen koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvaa leikkauspolitiikkaa.
– Suomen suurin rakenteellinen ongelma mitä työmarkkinoihin tulee on se, että työn tuottavuus on heikentynyt. Paras keino puuttua siihen on se, että panostamme tuotekehitykseen, tutkimukseen ja siihen, että saamme kehitettyä uusia tuotteita ja palveluita Suomessa. Ja nämä isot leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat tämän kanssa kovassa ristiriidassa.
Stubb sanoi itse koulutusleikkausten olevan jos ei valitettavin, niin ainakin yksi valitettavimmista osista leikattavien kohteiden listalla. Hänen mukaansa nyt on kuitenkin pakko tehdä vaikeita päätöksiä.
– Toivon, että voin olla se valtiovarainministeri joka jonain päivänä palauttaa ne koulutusleikkaukset, jotka olemme tehneet.
Tiiviimpi Eurooppa – vahvempi Suomi
Maailmanpoliittinen tilanne niin talouden, terrorismin kuin turvapaikanhakijoiden osalta on nyt Stubbin mukaan kovassa myllerryksessä ja sen keskiössä ovat Venäjä, Turkki ja Syyria.
– Mielestäni tällä hetkellä lusikat jaetaan uudelleen lännen ja Venäjän välillä. Venäjä on päässyt takaisin siihen maailmanpoliittiseen pöytään, josta se itsensä eristi Georgian sodan kautta ja jatkoi sitä eristystä Ukrainan kanssa.
Suomella on Stubbin mukaan tärkeä paikka maailmanpolitiikassa.
– Meillä on totta kai tärkeä paikka. Ei vain sen takia, että meillä on 1300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa, vaan sen takia, että me olemme kiinteä osa länsimaista yhteiskuntaa ja Euroopan Unionia.
Stubb näkee, että Euroopassa tulisi syventää yhteistyötä niin euron kriisin, terrorismin vastaisen taistelun kuin turvapaikanhakijakysymyksen osalta. Se tarkoittaa tiiviimpää Eurooppaa niin talous- kuin turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Mitä tiiviimpi Eurooppa, sitä merkittävämpi olisi myös Suomen rooli.
– On ilman muuta selvää, että mitä vahvempi ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan Unionilla on, sitä vahvempi on myös meidän rooli näiden konfliktien ratkaisuissa.
– Vaihtoehtona toki on rajojen sulkeminen ja muurien nostaminen, joista pääsimme eroon Berliinin muurin kaatumisen myötä 1989.