Terroristijärjestö Isis ei tahdo vain levittää pelkoa – järjestöllä on myös valtapoliittisia pyrkimyksiä, muistuttaa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva.
– Olen huomannut, että aika moni arvioitsija katsoo niin että Isisin perimmäinen tarkoitus on levittää pelkoa. Itse en ole yhtä pehmeän tulkinnan kannalla. Kyllä heillä on myös valtapoliittisia pyrkimyksiä. Tämä on keino edesauttaa kaikkea tätä. Se ei ole vain pelon lietsontaa, Kanerva sanoi Ylen aamu-tv:ssä tänään keskiviikkona.
Isisin sisällä on kova tavoite, ydin, hän totesi.
– He totta kai haluavat valtaa. He haluavat saada perustettua oman valtakuntansa, oman hallintoalueensa Lähi-idästä lähtien.
– He haluavat saada heidän mielestään oikeutetulle filosofialle sellaisen aseman meidän sivistyksemme keskuudessa. [Tuo asema] olisi vahva, näkyvä ja vaikuttava, Kanerva arvioi.
Myös Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela kommentoi aamu-tv:ssä Isisin "pelkoulottuvuutta".
Jokela totesi, että monessa Euroopan maassa on ollut aiemminkin terrori-iskuja, eri tekijöiden toimesta.
– Luulisin, että monessa maassa ja Euroopassa yleisesti on tietyllä tapaa opittu käsittelemään ja varautumaan tällaisiin ilmiöihin ja sitä kautta pohtimaan, miten sitä pelkotilaa, joka tällaisiin tapahtumiin väistämättä liittyy, pystytään hallitsemaan.
"Pariisin poikkeustila jatkumassa kolme kuukautta – sinä aikana lainsäädäntö ei muuksi muutu"
Euroopan unioni on ottamassa jäsenmaiden väliset turvatakuut ensimmäistä kertaa käyttöön. Asiasta päättivät eilen tiistaina unionin puolustusministerit. Turvatakuiden käyttöönottoa käsiteltiin Ranskan pyynnöstä.
Kanerva totesi, että "voimakeinojen käyttö suomalaisen sotilaan merkeissä" on Suomella tällä hetkellä lainsäädännöllisesti poissuljettu vaihtoehto.
– Meillä on jo huomattavasti ennen näitä [Pariisin] tapahtumia lähtenyt liikkeelle prosessi, ulkoministeriön ja puolustusministeriön työryhmänä, jossa selvitetään, miten Suomen velvoitetta tulisi katsoa niin että meidän vastaanottamamme avun ja antamamme avun välillä olisi joku järkevä balanssi. Tätä työtä tehdään juuri tällaisten tukkeumien aukaisemiseksi.
Kanervalta kysyttiin aamu-tv:ssä, tulisiko mahdollinen lainmuutos, joka mahdollistaisi aseellisen avun antamisen toiselle EU-maalle, liian myöhään tämänhetkistä tilannetta ajatellen.
– Tietysti tulee, Kanerva sanoi.
– Nyt jo pelkästään tämä Pariisin poikkeustila on tarkoitettu jatkuvaksi kolme kuukautta. Sinä aikana Suomen lainsäädäntö ei tietystikään tästä muuksi muutu.
Kanervan mukaan ajatus on tällä hetkellä se, että hallitus toisi asiaa koskevan esityksensä ensi keväänä eduskunnan käsittelyyn. Parhaassa tapauksessa se voisi tulla voimaan vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa eli runsaan vuoden kuluttua, hän arveli.