Katainen painottaa, ettei hän eri maita kiertäessään voi markkinoida Suomea, koska on kaikkien EU-maiden palveluksessa. Suomalaisena häntä kuitenkin ilahduttavat ne asiat, jotka yleisimmin nousevat keskustelussa esille eri maita kiertäessä.
– Esiin nousee neljä asiaa yleisimmin, kun puhutaan Suomesta. Ensimmäinen on Tekes, toinen on Aalto-yliopisto, kolmas on Slush-tapahtuma ja neljäs on tietysti perusopetuksen laatu, kertoo Katainen.
– Minusta on aika viehättävää, että kaikki nämä maininnat perustuvat tavalla tai toisella korkeampaan osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan ja sen hyötykäyttöön sekä tutkimukseen. Vaikka en nykyisessä tehtävässäni Suomea markkinoi, koska olen kaikkien EU-maiden palveluksessa, tietysti tuntuu hyvältä, että Suomi tunnetaan näistä asioista, sanoo Katainen ja hymyilee tyytyväisen näköisenä.
Rahoittajat kiinnostuneita lääketieteen tutkimuksesta
Katainen kävi torstaina kertomassa eurooppalaisista rahoitusmahdollisuuksista aivosairauksien tutkimuksen kaupallistamista koskevassa symposiumissa Haartman-instituutissa Helsingissä. Myöhemmin hän piipahti myös Slush-tapahtumassa Messukeskuksessa.
Kataisen mukaan Suomessa lääketieteen tutkimuksen taso on niin korkea, että sijoittajat ovat kiinnostuneita Suomesta.
– Suomessa on paljon keskittynyttä tutkimusta tietyillä lääketieteen aloilla, joka on erittäin kilpailukykyistä kansainvälisesti. Se on omiaan vetämään rahoitusta, kuten viime vuosina on nähty. Erilaisia rahoittajia on tullut kansainvälisiltä foorumeilta, sanoo Katainen.
Kataisella ei ollut konkreettisia lupauksia rahoituksesta mukanaan, mutta hän puhui uuden riskirahoitusvälineen, ESIR-rahaston puolesta.
– Se on erinomainen rahasto vaikka lääketieteen tutkimuksen, ja niiden kaupallisten sovellutusten rahoittamiseen, sanoo Katainen.
Rahastolla vähennetään nimenomaan yksityisen rahoittajan riskiä investoinneissa, koska rahasto tarjoaa riskirahaa, selventää Katainen. Tämä houkuttaa yksityistä rahaa.
– Konkreettisia tuloksia on eri puolilta Eurooppaa, 37 miljardin edestä, myös tutkimushankkeissa, sanoo Katainen.
Mekanismi toimii niin, että yksittäiset yritykset hakevat rahoitusta Euroopan investointipankilta promoottoreiden kautta, ja pankki päättää saako yksittäinen projekti rahoitusta, tarkentaa Katainen.
Katainen nostaa esille erityisesti EU:n Horisontti 2020-rahoituksen, joka rahoittaa nimenomaan huippututkimusta. Se rahoittaa myös pk-yrityksiä silloin kun ne tekevät yhteistyötä eri tutkimuslaitosten kanssa, kertoo Katainen.
– Eu tarjoaa merkittäviä rahoitusvälineitä myös suomalaiselle tutkimukselle, sanoo Katainen.
"Yliopisto tarvitsee rakennemuutosta"
Katainen tukee Suomessa meneillään olevaa yliopistojen rakenneuudistusta, kuten hän nykytilannetta kuvaa. Hänen mukaansa tutkimus on hyvin hajautunutta, joten keskittyminen kunkin yliopiston vahvuuksiin on tärkeää. Keskittyminen on tärkeää, jotta laatu voidaan säilyttää.
– Rakenteita täytyy uudistaa, jotta saadaan rahoitusta ohjattua yliopistolliseen opetukseen ja tutkimukseen. Meidän sinänsä hyvä laaja-alainen yliopistoverkko on vielä liian monipolvinen.
Katainen antaa näin tukensa meneillään oleville yt-neuvotteluille kolmessa yliopistossa, joista suurimmat ovat Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston neuvottelut. Niiden piirissä on yhteensä 1550 ihmistä.
Ongelmia syntyy Kataisen mukaan, jos perustutkimuksen taso laskee. Hän painottaa perustutkimuksen rahoituksen tason pitämistä kilpailukykyisellä tasolla.
Katainen ei halunnut ottaa kantaa hallituksen suunnitelmiin laatukriteereistä tieteelliselle tutkimukselle. Hän huomautti ainoastaan, että tieteellisen tutkimuksen laatu on globaalia. Kansallista määritelmää hyvälle laadulle ei ole olemassa.