Helsingin Sanomat kertoi torstai-aamuna, että Keskusta selvittää mahdollisuuksia rahoittaa Pisara valtion asuntorahaston kassavaroilla. Pankkien alhaisen korkotason ja ARA-rakentamisen kovaksi koettujen ehtojen takia rakennuttajat ovat etsineet rahoituksensa vapailta markkinoilta. ARAn kassaan on karttunut yli 500 miljoonaa euroa.
Rauhamäen mielestä on mukavaa, että maan hallitus on nyt kiinnostunut Pisarasta, vaikka se Helsingin kanssa tehdyn sopimuksen vastaisesti jo pyyhkäisi ratasuunnitelman pois budjettikirjasta. Rauhamäki näkee mieluusti nimiä uusissa papereissa, mutta ennen sitä pitäisi palauttaa usko siihen, että sopimuksiin myös sitoudutaan.
– Tärkeintä on, että me saadaan takaisin luottamus sopimisen kulttuuriin valtion kanssa. Nyt se ottanut kolhuja. Elokuussa 2014 sovittiin, että valtio osallistuu Pisaran rahoitukseen, mutta toisin kävi. Me taas olemme pitäneet oman osuutemme sopimuksesta parhaamme mukaan ja Helsingillä on täysi valmius omaan rahoitusosuuteensa.
Ratarahoja tuskin saadaan takaisin budjettiin muuten kuin uusien kehysneuvottelujen kautta, joten sikäli Rauhamäen mielestä voi olla ihan hyvä selvittää, voisiko Pisaraa jouduttaa jonkin rahaston turvin. Koko miljardin pottia tuskin heti mistään löytyy, mutta liikkeelle pitäisi päästä.
– Valtion pitää osallistua näihin liikenneinfrahankkeisiin, se tukee tämän seudun asuntotuotantoa ja asunnoista on huutava pula. Se, tapahtuuko se ARA-rahaston tai muun rahaston kautta tai jollain muulla vastaavalla elementillä on oikeastaan ihan sama.
"Keskusta sotkee muusit ja vellit"
Helsingin sosiaalidemokraattiryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki puolestaan sanoo suoralta kädeltä ARAn kassalla käymiselle kiitos ei. Pajamäki inhoaa metaforia, mutta juuri nyt sellainen on tarpeen.
– Keskusta sotkee täysin muusit ja vellit. Tässä on ympätty erikoiseksi köntiksi kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon tarvittavat rahat, joilla pitäisi helpottaa pääkaupunkiseudun hirvittävää asuntopulaa ja valtion ratahanke. Pisara ei ole Helsingin hanke, vaan koko Suomen; sen takia Helsingin rahoitusosuus on sovittu alle viidennekseen. Pisara tarvitaan, jotta kaukojunat pääsevät tänne sujuvasti.
Pajamäen mielestä aamun uutisoinnissa oli sattunut vakava lapsus joko toimittajalle tai Keskustalle.
– Hesarin jutussa sanottiin, että valtion rahoitusosuus on kolmannes ja toivon todella, että se oli vain toimittajan moka. Valtion osuus on 80 prosenttia juuri siksi, että tämä on koko maan liikennehanke. Jos tämä taas oli Keskustan virhe, niin kyseessä on todella vakava virhe. Tai ehkä se on mediatemppu, jolla asia saadaan lopulta näyttämään siltä, että kumma, kun ei Helsingille mikään kelpaa.
"ARA-rahat käytettävä koteihin"
ARAn rahoitus ei ole juuri rakennuttajia kiinnostanut, koska ehdot ovat tiukat ja raha markkinoilla halpaa. Se ei silti SDP:n Osku Pajamäen mielestä ole peruste käyttää niitä mihinkään muuhun, kuin alkuperäiseen tarkoitukseensa; kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. ARA-järjestelmän remontti on kokonaan toinen kysymys.
– Nämä ovat vuokralaisten omia rahoja, jotka on kerätty heiltä uusien asuntojen rakentamiseen ja olemassaolevien kunnostamiseen. Ei näillä ennenkään mitään kovin merkittäviä infrahankkeita ole rahoitettu.
Jos ARA-rahoilla halutaan välttämättä vauhdittaa sellaista joukkoliikennettä, niin Pisara ei ole Pajamäen mielestä oikea kohde. Helsingin toivomuslistalla on myös Raidejokeri, joka kaupungin laskelmien mukaan mahdollistaisi asuntojen rakentamisen 50 000 ihmiselle.
– Jos halutaan välttämättä sotkea infrarahat ja asuntorahat, niin sitten pitää puhua Helsingin ihan omista joukkoliikkehankkeista, jotka ihan oikeasti liittyvät kohtuuhintaisten kotien rakentamiseen, eli Raidejokerista. Vapaita markkinoita ei kiinnosta edullinen asuminen, joten ARAn rahat pitää käyttää siihen.
Pajamäki on kaikesta huolimatta sarkastisen mielissään siitä, että Keskusta yrittää saada kaatamansa maidon takaisin lasiin. Hallituksen sopimuspetturuus kirvelee vielä pitkään.
– Olen tietysti hyvin iloinen siitä, että ilmeisesti Vanhasta ja muutenkin Keskustaa on alkanut nolottaa se, että he pettivät Helsingin kanssa tehdyn sopimuksen, vaikka kaupunki piti oman osuutensa. Mukavaa, että valtiota hävettää se, ettei se ole luotettava sopimuskumppani. Nyt kuitenkin rahaa etsitään sieltä, mistä ei pitäisi, eikä sieltä mistä pitäisi.
Sinnemäki vakuuttaa diplomaattisesti uskoa sopimiseen
Kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, vihreä Anni Sinnemäki asettelee sanansa poliitikkoja varovaisemmin.
– Totta kai suhtaudun siihen myönteisesti, että valtio miettii mahdollisuuksia osallistua Pisara-rataan nyt, kun sopimus valtion kanssa onkin muuttunut rahoituksen kannalta epäselväksi.
Syy diplomaattisiin sanankäänteisiin piilee siinä, että pääkaupunkiseudun kunnat ja valtio hierovat parhaillaan uutta MAL-sopimusta. Toiveissa on, että suuret liikennehankkeet saadaan leivottua sen sisään. Kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoittamaan asumiselle.
Sopimuksen pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä, mutta useat neuvottelujen liepeillä liehuneet epäilevät, että tavoite on turhan optimistinen. Näkemykset ovat liian kaukana toisistaan, epäluottamus suurta. Sinnemäki kuitenkin uskoo, että maaliin päästään.
– Nämä sopimukset ovat olleet hirveän tärkeitä. Asuntotuotannon osalta se on Helsingissä toteutunut 90-prosenttisesti, kaavoitustavoite on saavutettu. Eri asia on sitten, tarvitaanko kovemmat tavoitteet jatkossa.
Seudun isot kaupungit on myös saatu puhaltamaan MAL-sopimusten ansiosta yhteen hiileen sen sijaan, että ne koko ajan kilpailisivat keskenään.
– Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat paljon yhtenäisempiä nyt, kun asioita on edistetty valtion kanssa sopimalla. Vantaa kaavoittaa kehäratapainotteisesti, Espoo metron varrelle. Helsingille kaavoituksen mahdollistaisi Raidejokeri.