Jeesus pitää tunnetuinta saarnaansa Kapernaumin lähellä lähes 2000 vuotta sitten, diktaattori Adolf Hitler puhuu SS-miehille 1930-luvun Saksassa, Iso-Britannian pääministeri Winston Churchill luo radiopuheessaan taistelu-uskoa britteihin 1940, Suomen armeijan ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim antaa päiväkäskyä päämajassa kesällä 1941 tai ihmisoikeustaistelija Martin Luther King pitää maailmankuulun "I have a Dream" -puheen mielenosoitusmarssilla Washingtonissa 1963.

Siinä esimerkkejä historiasta tunnetuista puheista, joita kuka tahansa puhekaraokessa estradille mielivä voi valita. Puhekaraoke on siis yhdistelmä nykyajan karaokeperinnettä ja puhekulttuuria. Homma toimii kuten laulukaraokessa eli esiintyjä valitsee listoilta haluamansa.

Lähempänä nykypäivää löytyy mm presidentti Urho Kekkosen viimeinen uudenvuodenpuhe 1981, toisinajattelija Pentti Linkolan puhe vihreistä 1985 sekä perussuomalaisten johtajan Timo Soinin vaalipuheita viime vuosilta.

Joukossa lyhimmät ovat parinkymmenen sekunnin pikapuheita kuten Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin 32 sekunnin selitys "I did not have sex" vuodelta 1998 tai kansanedustaja Tony Halmeen vielä napakampi näkemys pedofiileista vuodelta 2008. Pisimmät listapuheet puolestaan ovat yli varttitunnin mittaisia.

Puhelistoja päivitetään jatkuvasti

Pääministeri Juha Sipilän tuore tv-puhe Suomen kehnosta taloustilanteesta ja sen vaatimasta vyönkiristyksestä on kuulemma tulossa listoille, kertoo Carl Sebastian Lindberg.

Hän veti Joensuun ensimmäistä puhekaraokeiltaa Johanna Raekallion kanssa paikallisessa karaokebaarissa Lailassa. Molemmat taiteilijat kuuluvat The Speech Karaoke Action Group -ryhmään, joka loi puhekaraoken Suomeen projektiluonteisena. Ensiesitys oli 2010 Hämeenlinnassa eikä projektille näy loppua.

Taiteilijaryhmä on käynyt pitämässä puhekaraokeiltoja useissa maissa kuten Itävallassa, Belgiassa, Hollannissa ja Serbiassa. Suomessa puhekaraokea on järjestetty nykytaiteen museossa Kiasmassa, elokuvafestivaaleilla ja risteilyaluksellla. Säännöllistä klubitoimintaa on vain kansallisteatterilla Helsingissä.

– Joka reissulta saadaan uusia puheita valikoimaan ja toiveita otetaan koko ajan vastaan, Johanna Raekalllio kertoo.

Erikoisin listoilla lienee dadaistinen puhe, jossa ei tarkoituksellisesti ole mitään sanomaa tai logiikkaa.

Maahanmuuttajilta jytkyä englanniksi

Mikä sitten olisi sopivat pituinen puhe, siihen eivät puhekaraoken vetäjät halua ottaa kantaan. Pitkissä puheissa tosin käy konkareiden mukaan baariolosuhteissa helposti niin, että yleisö pitkästyy, lakkaa kuuntelemasta ja ryhtyy puhumaan keskenään.

Puheita löytyy useammilla kielillä. Joistakin suosikkipuheista löytyy myös käännöksiä, joita on tehty tarpeen mukaan. Esimerkiksi erityisesti maahanmuuttajat Helsingin seudulla haluavat kuulemma usein esittää Timo Soinin vuoden 2011 eduskuntavaalien voiton jälkeen pitämän jytkypuheen, jonka englanninkielinen nimi on "The Biggie".

Joensuuhun puhekaraoke rantautui ensimmäistä kertaa Kalevalaseuran kutsumana, joka järjesti ensin oman kekriperinteensä mukaisesti taideaiheisen seminaarin "Sanaton maailma".

– Tämä on hyvää vastapainoa seminaaripäivälle, tuumi Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela puhekaraokesta, ennen kuin kiiruhti pitämään vasemmistopoliitikko Li Anderssonin eduskuntavaalien alla pitämän perustulopuheen, joka herätti hilpeyttä baariyleisössä.