Mistä on kyse?
Afrikkalainen sikarutto on levinnyt jo Etelä-Eurooppaan sekä Venäjän kautta muun muassa Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Tauti on saastuttanut sikaloita ja tappanut tuhansia sikoja myös Virossa. Tauti uhkaa nyt Suomea.
– Tällä hetkellä Virossa tilanne on suoraan sanoen aika katastrofaalinen, sanoo läänineläinlääkäri Jani Soini Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Hänen mukaansa tilanne etelämpänä eli Liettuassa, Latviassa ja Puolassa on suurin piirtein pysynyt hallinnassa. Sen sijaan Virossa tartuntoja on nyt havaittu runsaasti myös villisioissa. Lisäksi tauti on Virossa levinnyt noin kahteenkymmeneen elintarviketuotantosikalaan.
– Suomen näkökulmasta Viron tilanne on nyt se kaikkein huolestuttavin, Soini sanoo.
"On selvitettävä, miksi Viro on epäonnistunut"
Suomessa viranomaiset haluavat selvittää, miksi Virossa tilanne on päässyt näin pahaksi.
– On selvitettävä, miksi Viro on epäonnistunut taudin leviämisen ehkäisemisessä toisin kuin Latvia, Liettua ja Puola, Soini sanoo.
Suomalaiset sianlihantuottajat ovat hämmentyneitä ja peloissaan afrikkalaisen sikaruton kolkutellessa Suomen rajoja. Sainion mielestä huoleen on syytä.
– Tällä hetkellä riski taudin tulosta Suomeen on korkeampi kuin koskaan. Viron tautitilanne on huono ja henkilöliikenne maiden välillä on vilkasta. Kaiken lisäksi villisian metsästyskausi on alkamassa, Soini sanoo.
Moni suomalainen käy villisikametsällä Virossa, ja Soinin mukaan se lisää taudin leviämisriskiä.
– Toiminta lisää painetta siihen, että tauti voisi rantautua Suomeen metsästäjien mukana, Soini sanoo.
Tiedotusta tarvitaan lisää
Läänineläinlääkäri Jani Soini painottaa, että katastrofaalisen tilanteen vuoksi nyt olisi kiinnitettävä huomiota tiedotukseen.
– Tuottajat varmasti saavat tietoa esimerkiksi ammattilehdistä. Eläinlääkäreitäkin on jo pyydetty kiinnittämään huomiota yksittäisten tilojen tautisuojauksiin ja ulkomaalaisten työntekijöitten aiheuttamiin tautiriskeihin.
Soini kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole sikatalouden ammattilaisia, mutta voivat silti aiheuttaa ison riskin sikaelinkeinolle.
Tarttuu herkästi – sekä suoraan että epäsuorasti
Afrikkalainen sikarutto tarttuu suorassa kontaktissa sairastuneesta eläimestä toiseen. Sairastunut eläin levittää tautia kaikissa eritteissään.
– Sylki, virtsa ja veri, Soini luettelee.
Tauti tarttuu myös herkästi epäsuorasti esimerkiksi saastuneen heinän ja vaikka kenkien tai työvaatteiden kautta.
Sikaruton oireet ovat tyypillisiä virustaudin oireita.
– Sioille nousee korkea kuume, ne ovat apaattisia ja ruokahaluttomia. Eläimellä voi olla vuotoa sieraimissa ja silmissä. Myös äkkikuolema on mahdollinen, Soini kertoo.
Parannuskeinoa ei tautiin ole. Sika kuolee sikaruttoon väistämättä viikon sisällä tartunnasta.
Sairastuneen sian lihaa ei käytetä elintarvikkeeksi.
– Tauti ei tartu lihasta ihmiseen, mutta taudin aiheuttamat muutokset siassa ovat sellaisia, ettei se kelpaa elintarvikkeeksi.
Sikaruttoon kuolleet siat on hävitettävä oikein
Taudin tappamien sikojen hävitys on tarkkaa.
– Jos kyseessä on kotisika, niin eläin on toimitettava Honkajoelle suuririskisen eläinjätteen hävittämislaitokseen. Pyrkimys on, että myös villisikojen kanssa toimitaan samoin. Villisiat voi kuitenkin myös haudata tietyin edellytyksin, Soini sanoo.
Tuotantotiloilla toimet ovat monimutkaisemmat.
– Kaikki tuotantotilalla olevat siat hävitetään. Samoin hävitetään myös kaikki tarvikkeet, joiden välityksellä sikarutto voisi levitä, Soini sanoo.
Lounais-Suomen aluehallintovirastossa seurataan tilannetta tarkasti ja huolestuneina.
– Hyvin suuri osa Suomen sikapopulaatiosta on täällä Lounais-Suomessa. Afrikkalaisen sikaruton tuleminen tälle alueelle olisi kohtalokasta alueen elinkeinolle.