Schengen-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1985. Sopimus on nimetty pienen luxemburgilaisen Schengenin kylän mukaan. Sopimus otettiin käyttöön vuonna 1995. Tarkoituksena oli nopeuttaa tavaroiden ja ihmisten liikkumista ja lopettaa passintarkastukset alueen sisärajoilla. Tavoitteena oli myös luoda maiden välille yhtenäinen valvontajärjestelmä ja painottaa tarkastuksia Schengen-alueen ulkorajoilla.

Turvapaikanhakijatilanteen kärjistyttyä monet ovat vaatineet, että Suomen tulisi erota väliaikaisesti Schengen-sopimuksesta. Sopimuksesta eroaminen kuitenkin vaikeuttaisi ihmisten liikkumista sekä aiheuttaisi taloudellista tappiota kaupankäynnille. Kysyimme Kaakkois-Suomen kansanedustajien mielipidettä asiaan.

Juho Eerola (ps.): Suomen pitäisi kokeilla väliaikaista eroa Schengen-sopimuksesta. Tämä on iso resurssikysymys, mutta nyt tulevat turvapaikanhakijat tulevat Suomelle kalliimmaksi. Jos valvontaa siirretään länsirajalle, niin itäraja jäisi enemmän venäläisten valvonnan varaan. Myös laivayhtiöitä pitäisi velvoittaa vastaamaan matkustajan asiakirjojen oikeellisuudesta sanktioiden uhalla, kuten lentoyhtiöitä nyt velvoitetaan.

Jani Mäkelä (ps.): Kyllä, olisi pitänyt jo paljon aiemmin. Euroopan maat ovat turvapaikkakriisissä osoittaneet jo totutun kyvyttömyytensä tai haluttomuutensa yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamiseen. Uutena huolestuttavana piirteenä on tullut mukaan Ruotsin vastuuttomuus ja halu vaarantaa luottamus vapaaseen liikkuvuuteen jopa Pohjoismaiden välillä.

Antti Häkkänen (kok.): Mikäli maahantuloa ei saada muuten hallintaan, rajojen osittainen sulkeminen on oltava vaihtoehtona. Suomen ei tule olla liian sinisilmäinen.

Jukka Kopra (kok.): Schengen-sopimuksesta ei ole tarvetta erota, mutta rajatarkastukset on paikallisella päätöksellä palautettava ja alettava noudattaa sellaista rajakontrollia, jolla hallitsematon turvapaikanhakijoiden tulva saadaan kontrolliin.

Heli Järvinen (vihr.): Schengen-sopimuksessa on isoja ongelmia; sekä itse sopimuksessa että siitä eroamisessa. Länsirajan valvominen on käytännössä mahdotonta. Valvonta rajalla on nyt hyvä. On parempi, että resurssit satsataan sinne, missä suurin tarve on.

Anneli Kiljunen (sd.): Ei pidä erota. EU:n yhteisiä pelisääntöjä pitää tiiviisti kehittää. En näe, että tämä jää tähän. Tulevaisuudessa kriisit sekä esimerkiksi ilmastonmuutos ja väestönkasvu tulevat lisäämään vastaavaa liikehdintää, kun nälänhätä ja kuivuus ajavat ihmisiä liikkeelle. Nyt pitää keskustella Ruotsin kanssa ja turvapaikanhakijoilla pitää olla aito tarve turvapaikasta.

Hanna Kosonen (kesk.): Suomen ei tule erota Schengenin sopimuksesta, vaan yrittää vaikuttaa siihen, että sopimusta noudatetaan ja ulkorajoilla tarkastus toimisi tehokkaasti. Suomessa käynnistetty poliisijohtoinen tehostettu ulkomaalaisvalvonta ajaa olennaisilta osin saman asian kuin sisärajatarkastukset.

Suna Kymäläinen (sd.): Minulla ei ole asiaan vahvaa kantaa. Ainakin tällä hetkellä on hyvä pysyä Schengen-sopimuksessa. Meneillään on koko Euroopan kokoinen kriisi ja on tärkeä toimia yhteiseurooppalaisittain niin, etteivät yksittäiset maat lähde sooloilemaan.

Jari Leppä (kesk.): En kommentoi asiaa. Luotan hallitukseen, että se osaa tehdä oikeat päätökset asiassa.

Markku Pakkanen (kesk.): Ei. Mennään nykyisten sopimusten mukaan.

Sirpa Paatero (sd.): Schengen-sopimuksesta ei ole tarve irrota, sillä nyt tiukennettavat rajatarkastukset on mahdollista tehdä sen puitteissa.

Ari Torniainen (kesk.): Mielestäni Suomen ei tule erota Schengenin sopimuksesta. Sen sijaan on hyvä, että rajavalvonta otetaan käyttöön ja kaikilla rajoilla suoritetaan asialliset, tarkat tarkastukset. Myös rajoilla tulee heti tehdä käännytykset, mikäli tarvetta on.

**Satu Taavitsainen (sd.): **En ole tullut siihen johtopäätökseen, mutta kannatan avointa keskustelua ja vaikutusten arviointia. Kyseessähän on koko Euroopan tulevaisuus ja vapaan liikkuvuuden periaate. Schengen ei ole syypää ongelmiin. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän kasvu on suoraa seurausta epävakaudesta ja sotatilasta EU:n lähialueilla. Schengenin sijaan EU:n naapuruuspolitiikka on epäonnistunut. Unioni ei ole onnistunut luomaan poliittista ja taloudellista vakautta lähialueilleen. Suurista EU-maista Saksa ja Ranska puolustavat Schengeniä. Mielenkiinnolla seuraan, mitä tekee Iso-Britannia. Pidän tärkeänä, että maahanmuutto ei se saa johtaa kotimaisen työvoiman syrjäyttämiseen tai suomalaisten työehtojen polkemiseen.

Kaj Turunen (ps.): Minulla ei ole vielä kantaa, sillä mielestäni asia pitää ensin selvittää, jotta saadaan selville sekä hyödyt että haitat. Sopimuksesta eroaminen haittaisi muun muassa tavaroiden liikkumista sekä kaupankäyntiä. Mielestäni asia kannattaa kuitenkin selvittää, sillä turvapaikanhakijatilanne todennäköisesti pahenee.