Hallitus on vastannut välikysymykseen koulutusleikkausten vaikutuksista kasvuun, koulutukselliseen tasa-arvoon ja osaamiseen.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi, että talouden kasvaessa koulutusjärjestelmää voitiin kehittää lisäämällä menoja, mutta enää näin ei voida tehdä.

– On pakko pohtia, miten saamme parempia tuloksia niukemmilla resursseilla.

Grahn-Laasosen mukaan Suomen koulutusjärjestelmä on vaarassa jäädä jälkeen ympäröivän maailman muutosvauhdista.

– Suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen suurin uhka eivät ole leikkaukset vaan se, jos emme rohkeasti uudista, hän totesi.

– Aikaisempiin hallituksiin verrattuna uusi halllitus on nyt valinnut juustohöylän sijaan uudistamisen tien.

SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n yhteisen välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) syytti hallitusta Suomen tulevaisuuden kasvun eväiden leikkaamisesta.

– Hallitus on valinnut tien, joka vaarantaa taloudellisen kasvun, koulutuksellisen tasa-arvon ja osaamistason nousun.

Gustafsson muistutti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) esiintyneen vaalien alla rehvakkaasti "koulutuksesta ei leikata" -kylttien kanssa.

Gustafsson muisteli, että EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta nosti Helsingin Sanomien haastattelussa elokuussa esiin huolensa muun muassa Tekesin leikkauksista, joiden hän arvioi iskevän yliopisto- ja yritysyhteistyöhön.

– Arvostettu entinen Koneen toimitusjohtaja Alahuhta kertoi haastattelussa heränneensä yölläkin tätä asiaa pohtimaan, Gustafsson lausui.

– Arvoisa hallitus, te ette anna yörauhaa edes vuorineuvos Alahuhdalle.

"Mikä 1900-luvun alun menestymisstrategia tämä on?"

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö suomi hallitusta välikysymyskeskustelussa.

– Olen hyvin huolissani, että te näette, että Suomi pärjää sillä, että ihmisten palkkoja alennetaan ja koulutuksesta leikataan enemmän kuin koskaan.

– Mikä 1900-luvun alun menestymisstrategia tämä on, kun meidän pitäisi yhä enemmän kilpailla siitä, että lapset saavat tasa-arvoisen koulutuksen, sellaiset taidot ja tiedot ja itsetunnon vahvistamisen, jolla pärjää tulevaisuuden työelämässä.

Keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala sanoi, että leikkaamisessa on aina oltava tarkkana.

– Kaikki leikkaukset pitää tehdä ilman muuta järkevästi.

– Hallitus on valinnut kolme tapaa tehdä leikkaukset. Yksi ovat uudistukset, joista tässä on puhuttu. Toinen on normien väljentäminen: nekin ovat monesti ikäviä täällä koulutuksen puolella ja kolmas on hanke- ja erityisrahoituksen poisto. Mielestäni tämä on kuitenkin parempi tie kuin edellisellä vaalikaudella, jolloin leikattiin surutta kuntien valtionosuuksia.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki tarttui Grahn-Laasosen puheenvuoroon.

– Ministeri Grahn-Laasonen puhui, että peruskoulua uudistetaan, koulutusta uudistetaan. Kyllä tämä on puhdasta leikkaamista.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi ymmärtävänsä nousseen kritiikin.

– Uskon, että koko eduskunta on koulutusmyönteinen, mutta tosiasia on se, että jos emme saa aikaiseksi työpaikkoja ja talouskasvua, niin valitettavasti leikkauskierre jatkuu.

Nykyisen hallituksen ensimmäinen välikysymys

Kyseessä on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskauden ensimmäinen välikysymys. Sipilä itse ei ollut paikalla, sillä hän vierailee tiistaina Berliinissä.

Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta keskiviikkona.