EU-maiden päätökset kiristää valvontaa rajoillaan turvapaikanhakijakriisin vuoksi ovat lääkkeitä oireisiin, mutta eivät pure itse ongelmaan, muistuttaa EU-suurlähettiläs Jari Vilén.
Hänen mukaansa esimerkiksi rajatarkastukset voidaan tilapäisesti ottaa käyttöön, kuten esimerkiksi Saksa on jo tehnyt ja mitä pohditaan myös Suomessa pohjoisen hallitsemattomaksi kasvavien pakolaisvirtojen vuoksi.
EU:n olisi kuitenkin mentävä asian ytimeen, mikä Vilénin mielestä tarkoittaisi sitä, että unionin on etsittävä ongelmien syitä ja vaikutettava niihin EU:n rajojen ulkopuolella.
– Uskon, että jokainen jäsenvaltio joutuu tarkistamaan rajojaan, koska turvapaikanhakijoiden tulva on hallitsematon ja ennenkuulumaton. EU tulee antamaan tukea ja turvaa, mutta meidän on tehtävä se järjestäytyneesti ja hallitusti, Vilén sanoo.
"Ei ole syytä provosoida, eikä provosoitua"
Vilén sanoo uskovansa, että niin esimerkiksi Saksa, joka vastaanottaa turvapaikanhakijoita sadoin tuhansin, kuin pieni Suomikin lopulta hyötyvät Eurooppaa koettelevastamuuttoliikkeestä.
– Myös Suomella on tässä suuri mahdollisuus, kunhan vain osaamme sopeutettaa heidät yhteiskuntaan: Lääkäreinä, poliiseina – mitä vain Suomi tarvitsee – eikä vain bussinkuljettajina tai siivoojina.
Vilén kertoo seuranneensa kriisin nostattamia reaktioita Suomessa ja kotiseudullaan Kemissä toisinaan hieman surullisenakin.
– Erityisesti sosiaalisessa mediassa näyttää välillä siltä, että historia ja mittasuhteet ovat kaikonneet kauaksi. Maltti on valttia, ei ole syytä provosoida eikä provosoitua, Vilén muistuttaa.
EU-suurlähettiläs Jari Vilénin mukaan on selvää, että näin laaja pakolaisten virta Eurooppaan hämmentää ja liikuttelee suorastaan koko eurooppalaisuuden olemusta. Kriisi koskee koko unionia ja koko Eurooppaa, Vilén painottaa.
– Jopa pieni Kemi on siinä samassa pyörteessä, mikä näkyy kaikkialla Euroopassa. Ei ole sellaista paikkaa Euroopassa, joka ei joutuisi kosketuksiin tämän [pakolaiskriisin] kanssa.