Yhteisen näkemyksen löytäminen turvapaikkapolitiikasta osoittautui jälleen vaikeaksi EU-maille. Sisäministerit eivät maanantain pitkäksi venyneessä kokouksessaan päässeet vielä sopuun EU-komission esittämistä kiintiöistä, joilla 120 000 turvapaikanhakijaa jaettaisiin.
Itä-Euroopan maat – etunenässä Unkari, Tšekki, Slovakia – vastustavat kiintiöitä. Useimmat muut maat ovat periaatteessa valmiita hyväksymään kiintiöt. Niistä ei kuitenkaan tulisi pakollisia - kuten komissio esitti - vaan vapaaehtoisia, kuten Suomikin toivoi.
EU-maat saattavat runnoa kiintiöt läpi äänestämällä
Enemmistö maista ei halua jäädä turvapaikkapolitiikassa jumiin vaan suunnittelee ohittavansa vastustajat tarvittaessa äänestyksessä. Se olisi EU:ssa harvinaista, sillä yleensä periaatteellisesti vaikeista asioista yritetään sopia yksimielisesti.
– Vapaaehtoiselta pohjalta jäsenmaat sitoutuvat laajalla enemmistöllä siihen, että 120 000 jaetaan. Mutta koska tässä oli synnyttämisvaikeuksia, prosessi jatkuu niin, että neuvostossa 8. lokakuuta viimeistellään päätös, Suomen sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kuvailee.
Orpo sanoi tiistaiaamuna Ylen aamu-tv:lle, että pakollisuuteen perustuvasta pysyvästä mekanismista ei eilen edes keskusteltu. Suomi ei hänen mukaansa ollut eilisessä kokouksessa "väärässä seurassa" eli samaa mieltä pakollisia kiintiöitä vastustavien Itä-Euroopan maiden kanssa.
– Kyllä paljon laajempi jäsenmaiden joukko ymmärtää sen, että pysyvän mekanismin luominen ja ison päätäntävallan antaminen komissiolle ohi jäsenmaiden on paljon vaikeampi kysymys, ja siksi sitä ei oikeastaan eilen edes käsitelty. Eli ei huolta, ei Suomi ole eilen ollut missään väärässä joukossa, Orpo vakuutteli aamu-tv:n puhelinhaastattelussa.
Luxemburgin ulkoministeri: eri väriset ja eri uskoiset syytä hyväksyä
Isot maat Ranska ja Saksa olisivat valmiita etenemään nopein päätöksin, mutta 28 maan kesken sopua näyttää olevan hyvin vaikea löytää.
EU:n puheenjohtajamaan Luxemburgin ulko- ja eurooppaministeri Jean Asselborn yritti tiedotustilaisuudessa johtaa esimerkillä:
– Heille täytyy antaa vähän aikaa. Uskon, että pieni Luxemburgkin pystyy hyväksymään muutaman sata ihmistä, joiden ihonväri on toinen eivätkä he ole kristittyjä. Uskoisin, että tämä onnistuisi Puolassa, Tšekissä, Slovakiassakin. Pelko on vain voitettava, Asselborn sanoi.
Orpo ennakoi vaikeuksia osalle hallituksen ideoista
Sisäministeri Petteri Orpo otti kokouksen jälkeen tiedotustilaisuudessa kantaa myös Suomen omiin maahanmuuttopoliittisiin suunnitelmiin.
Hallitus kertoi viime viikolla suunnittelemistaan uudistuksista. Se aikoo muun muassa selvityttää, voisiko turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa alentaa ja heikentää turvapaikan saaneiden sosiaaliturvaa kantaväestöön verrattuna.
– Olen sanonut vastaanottorahasta, että (alentaminen) ei välttämättä perustuslain mukaan ole mahdollista ja sosiaaliturvaan liittyy perustuslaillisia kysymyksiä. Hallitus on linjannut, että selvitetään ja käydään avoimesti läpi.
Orpo kannattaa selvityksen tekoa myös siksi, että eri keskusteluissa eduista liikkuu paljon väärää tietoa.
– Voi olla maahanmuuttajienkin etu, että se käydään perusteellisesti läpi, Orpo sanoi.