Kansanedustaja Anne Kalmarin mukaan avoimuuden puute heikentää susitutkimuksen luotettavuutta. Verrokkiaineistoihin pääsy myös edistäisi susitutkimusta.

– Maaseudulla tehdyt susihavainnot tukevat olettamusta, jonka mukaan suomalainen susikanta ei ole puhdas, vaan siihen on vuosikymmenten saatossa sekoittunut tai sekoitettu koiraa. Se saattaa olla osasyy sille, että suomalaiset sudet eivät vierasta ihmisiä, Kalmari sanoo.

Suomessa susien lajimäärittely perustuu DNA-tutkimukseen.

– Kansalaisilla on herännyt epäilyjä aineistojen oikeellisuudesta. Aineistossa voi olla tahattomiakin virheitä ja ongelmien selvittäminen kaatuu liian pienen ja valikoidun tutkijajoukon harteille, jos tutkimus ei ole julkista, Kalmari sanoo.

Kalmari haluaakin, että ministeri vastaa, voisiko DNA-tutkimusten tulokset olla avoimia ja kaikkien tutkijoiden käytössä.