Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoivat biotalous- ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeen etenemisestä tiedotustilaisuudessa tiistai-iltapäivänä.
Hallitus on aiemmin kertonut tavoitteekseen tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. Tänään saatiin osviittaa siitä miten tämä tulee tapahtumaan.
Biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin on varattu yhteensä 300 miljoonaa euroa. Kärkihankkeet toteutetaan vaiheittain kolmen vuoden aikana.
Kärkihanke 1. Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti (100 miljoonaa euroa)
Pyrkimys on nostaa uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin energian loppukulutuksesta, puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ja lisätä energiaomavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen.
– Tavoitteena on varmistaa, että energiajärjestelmä on toimitusvarma, kilpailukykyinen ja kestävä, toteaa Rehn.
Tämä toteutuisi bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämisellä. Suurimmat mahdollisuudet nähdään olevan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.
Panostuksia uusiin investointeihin kannustavaan energiatukeen lisätään. Lainsäädännön muutoksilla edistetään uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä.
Tänä syksynä käynnistetään vuoteen 2030 tähtäävän energia- ja ilmastostrategian valmistelu. Valmis strategia on tarkoitus esitellä selontekona eduskunnalle joulukuussa 2016.
Kärkihanke 2. Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä (50 miljoonaa euroa)
Biojalostamoiden raaka-aineen saanti halutaan varmistaa. Yrittäjämäistä metsätaloutta edistetään toimilla, jotka nostavat metsätilan keskikokoa ja vauhdittavat metsätilojen sukupolven vaihdoksia. Sukupolvenvaihdosten vauhdittamisen keinot olisi tarkoitus olla käytössä vuoden 2017 alussa.
Myös kuolinpesien on tarkoitus siirtyä ”paremman päätöksenteon piiriin”; purkamalla kuolinpesäomistusta päätöksenteko puukauppojen ja metsänhoidon osalta olisi sujuvampaa.
Puun tarjontaa vahvistetaan myös metsätietojärjestelmää ja sähköisiä palveluita kehittämällä. Tarkoitus on saada metsävaratieto tuoreempana metsäalan toimijoiden käyttöön.
Puurakentamista edistetään säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla.
Muutenkin tullaan panostamaan korkeamman jalostusasteen puutuotteisiin.
Lisäksi on luvassa muun muassa metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistämistä sekä biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia.
Kärkihanke 3. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon (40 miljoonaa euroa)
Itämeren ekologista tilaa edistetään. Tämän aikaansaamiseksi vähennetään vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää sekä parannetaan yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä sekä maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta.
Suomen biotalouden tuotos on viimeisessä 10 vuodessa kasvanut yli 10 miljardilla eurolla ja kasvusuunta on jatkumassa. Tarkoitus on tehdä Suomesta edelläkävijä: viidessä vuodessa Suomi voisi nousta maailman johtavaksi maaksi biojätteen hyödyntämisessä.
Kierrätystä edistetään myös uudistamalla sääntelyä, esimerkiksi jätteiden käyttöä maarakentamisessa helpotetaan.
Erilaisilla kokeiluhankkeilla lisätään materiaalien ja ravinteiden kierrätystä ja niihin liittyvää liiketoimintaa.
Hallitus myös käynnistää pilaantuneiden maa-aineiden kunnostus- ja kokeiluohjelman. Pilaantuneitten maitten kunnostusprojekti voisi tuottaa vientikelpoisiakin ratkaisuja.
Kärkihanke 4. Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun (100 miljoonaa euroa)
– Ruokatuotteiden viennin kehittäminen on haaste. Venäjän tilanne vaikuttaa paljon, ja nyt on löydyttävä muita vientikohteita muualta. Ja myöskin tulee selvittää, miltä osin voisi korvata tuontia kotimaisella tuotannolla, toteaa Tiilikainen.
Valtion lisärahoitus Maatilatalouden kehittämisrahastoon toimii siemenrahana, joka varmistaa maatalousyrittäjien investointipäätökset.
– Maatalousinvestoinnit ovat viime vuosina jääneet jälkeen yleisestä investointikehityksestä, kertoo Tiilikainen.
Luvassa on myös lupajärjestelmien kevennystä ja normien tarpeellisuuden tarkastelua.
Alkutuotantoon tehtävien investointien lasketaan tuottavan moninkertaiset kerrannaisvaikutukset jalostuksessa, kaupassa ja palveluissa.
– Panostusta tulee myös kalatalouteen, sinisen biotalouden voimistamiseen, lupaa Tiilikainen.
Vesi- ja kalavarojen kotimaisessa käytössä ja viennissä on tavoiteohjelman mukaan paljon potentiaalia. Vesivientiohjelma sekä sinisen biotalouden kokeiluhankkeet toteutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.
Kärkihanke 5. Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin (10 miljoonaa euroa)
Suomeen perustetaan uusi kansallispuisto vuonna 2017. Tämä juhlistaa osaltaan maamme satavuotisjuhlaa.
Vaeltavia ja uhanalaisia kalakantoja elvytetään erikseen valittavissa pilottikohteissa kalatiestrategian toimeenpanolla.
– Poistetaan kalojen vaellusesteitä, kuvaa Tiilikainen konkreettisia tekoja.
Luontoa suojelevilla toimenpiteillä parannetaan kestävän matkailun edellytyksiä sekä tuetaan luonnon monimuotoisuuden ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista.