Elämä on opettanut, että meidän tasavallan presidenttiemme kanssa on syytä olla tarkkana. Väärä sitaatti tai kömpelö sanojen muotoilu johtaa, jos ei nyt ihan myllykirjeeseen, niin ainakin terävään näpäytykseen arvovaltaisen yleisön edessä.
Tämän sai kokea tänään ulkoministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Peter Stenlund. Hän toivotti presidentti Sauli Niinistön tervetulleeksi suurlähettiläspäiville siteeraamalla äskettäin edesmenneen valtiosihteeri Matti Tuovisen muistokirjoitusta.
– Kylmäsi hetkeksi, kun valtiosihteeri aloitti muistokirjoituksella, näpäytti Niinistö, ja sai aikaan remakan naurun suurlähettiläiltä. Valtiosihteeri ei näyttänyt yhtä riemukkaalta...
Suomen ulkomailla olevat suurlähettiläät kokoontuvat vuosittain elokuussa suurlähettiläspäiville saamaan ohjeet ja evästykset maamme johdolta. Tällä kertaa ilmassa oli jännitystä tavallista enemmän, olihan sekä pääministerinä että ulkoministerinä nyt uusi henkilö.
**Pääministeri Juha Sipilä sai ilmailuharrastajana **puheensa mukavasti lentoon, esittelemällä näkölennon ja mittarilennon eroja. Tästä päästiin sopivasti Suomen talouden mittareihin, joista monet ovat punaisella. Sipilä takoi kriisitietoisuuden voimalla päähän, mutta hallituksen konkreettisia toimia saavat niin diplomaatit kuin kansalaisetkin vielä tovin odottaa.
Ulkoministeri Timo Soini kävi oman agendansa läpi papereista lukien. Huomio kiinnittyi ennen muuta hallituksen Venäjä-politiikkaan ja Yhdysvaltain rooliin Suomen turvallisuuspolitiikassa. Sen sijaan syliin kaatuva pakolaisongelma ei syväanalyysiin johtanut.
– Missä ongelma, siellä Suomi, otti Timo Soini iskulauseekseen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli alkuletkautuksen jälkeen muutenkin hyvässä iskussa. Presidentti vakuutti, että ulkopolitiikka on ympärivuotista toimintaa, jossa kesätaukoja ei pidetä. Suurlähettiläspäivien puheesta kuitenkin huokui, että presidentti on tätä puhetta huolellisesti valmistellut.
**Paasikiven ja Kekkosen tapaan **myös Niinistö on J.W. Snellmaninsa lukenut. Niinistön lainaukset kansallisfilosofiltamme ovat mielenkiintoiset.
– Todellisuudessa jokainen kansakunta tavoittelee omia etujaan ja niin sen pitääkin tehdä.
– Kansakunnan tulee luottaa ainoastaan itseensä.
Euroopan rajun muuttoliikkeen suhteen presidentti Niinistö on ristiriidan edessä. Sivistyskansana meidän pitäisi auttaa hädässä olevia. Toisaalta Lähi-idän ja Afrikan epävakautta ei voida hoitaa siirtämällä yhä suurempi osa väestöstä Eurooppaan. Niinistö esitti kysymyksen, kestääkö Schengen-järjestelmä mitä tahansa. Hänen mielestään vapaa liikkuvuus ei voi olla hallitsematonta liikkuvuutta.
Presidentti Niinistö korosti maltin ja terveen järjen säilyttämistä vastattaessa maahanmuuton haasteisiin.
– On laillista ja laitonta maahanmuuttoa. On työperäistä maahanmuutoa, jolta mikään kehittymään mielivä talous ei voi sulkeutua. On sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevia, että taloudellisin motiivein sitä hakevia ihmisiä.
Presidentti muistutti myös, että Eurooppaan tulijoiden joukossa on valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessä.
**Suomen puolustusta on presidentti Niinistön mukaan vahvistettava. **Sama koskee sisäistä turvallisuutta ja tiedustelukykyä.
– Tärkein puolustuslinjamme sijaitsee aina suomalaisten korvien välissä, tokaisi presidentti hieman kryptisesti.
Silloin tällöin on tutkijoiden ja skribenttien piirissä esitetty ajatus, että Suomella tulisi jatkossa olla osavastuu Baltian puolustuksesta. Tämän hahmotelman presidentti ampui alas. Suomi ei hänen mielestään ole asemassa, jossa se voisi antaa muille sellaisia turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole. Suomella on vartioitavana itäraja, joka on pidempi kuin kaikilla Nato-mailla yhteensä.
– Jos reilu viisimiljoonainen kansa näissä olosuhteissa lähtökohtaisesti itse vastaa puolustuksestaan, on siinä jo vastuuta aika lailla, sivalsi tasavallan presidentti.
Reijo Lindroos
Kirjoittaja on Yle uutisten ja ajankohtaisten erikoistoimittaja