Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pettymys yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta tuntuu vain kasvavan.
– Kyllä se oli iso takaisku itse järjestelmälle, kuin myös minulle henkilökohtaisesti, koska uskoin lujasti siihen, että me pystytään sopimaan. Nyt on ollut selvästi myös mukana olleilla osapuolilla krapulaa tästä asiasta, Sipilä sanoi maanantain tiedotustilaisuudessa.
Loppuviikosta kerrottiin, että hallitus ryhtyy pikavauhtia etsimään vaihtoehtoisia kilpailukykykonsteja yhteiskuntasopimukselle. Maanantaina selvisi, että hallitus laatii listan, jossa on jo hallitusohjelmassa kerrottuja leikkauksia ja muutoksia sekä liuta uusia kohteita.
Työmarkkinaneuvotteluissa pienemmistäkin asioista neuvotellaan pitkään ja hartaasti. Hallitus kokoaa listansa viidessä viikossa ja vie sen eduskunnalle tiedonannoksi, jonka jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.
Tämän jälkeen ryhdytään laatimaan lakeja, joiden on oltava valmiit ensi kesään mennessä. Uusien lakien vaikutusta arvioidaan vuoden 2017 keväällä budjetin kehysriihessä.
Paikallinen sopiminen avainasemassa
Sipilä ei vielä halunnut kertoa, mitä lakeja hallitus aikoo esittää.
– Turha vielä pyöritellä, voitte ampua ne alas yksitellen myöhemmin, Sipilä sanoi toimittajille.
Osa muutoksista on hallitusohjelmassa. Niistä tärkein koskee paikallista sopimista. Sipilä viittasi myös työnantajamaksujen helpottamiseen.
Jos tällä tarkoitetaan työeläkemaksujen alentamista ja niiden siirtämistä osin työntekijöiden maksettavaksi, Sipilä törmää vaivalla saavutettuun eläkesopimukseen, jossa maksut sovittiin.
Sipilä vihjaa myös Emu-puskureiden käyttöönottoon. Eläkeratkaisussa sovittiin, että pahanpäivän varalle rahastoituja rahoja voidaan käyttää, jos Suomen taloudella ja työllisyydellä on merkittäviä ongelmia verrattuna kilpailijamaihin.
Työmarkkinajärjestöillä ei ole veto-oikeutta
Palkansaajajärjestöt ovat arvostelleet elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) pikaista esiintuloa yhteiskuntasopimuksen kariuduttua torstaina. Rehn sanoi EK:n tilaisuudessa, että sopimuksen kaatanut SAK siirsi Suomen korporatismista parlamentarismiin.
Hallituksen, työnantajien ja palkansaajien kolmikantaiselle sopimiselle on povattu loppua monissa muissakin puheenvuoroissa.
Hallitus lupaa kuulla työmarkkinaosapuolia uudistustensa valmistelussa. Mutta päätösvaltaa niillä ei ole.
– Järjestöillä ei ole veto-oikeutta, Sipilä korosti.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) antoi ymmärtää, että lakien valmistelussa kuullaan myös muita järjestöjä.
Työelämän muutosten lisäksi hallitus edellyttää työmarkkinoilta palkkamalttia sen jälkeenkin, kun nyt voimassa oleva keskitetty sopimus päättyy ensi vuoden lopussa.
Hallituksen jo aiemmin aloittamat hankkeet etenevät nopeasti, sillä selvitysmies Harri Hietala antaa esityksensä paikallisesta sopimisesta lokakuun puolivälissä.
Palkansaajajärjestöiltä maltillisia terveisiä
Kiivaimmin yhteiskuntasopimusta vastaan hangoitellut SAK kommentoi sovinnollisesti hallituksen aikeita. SAK vannoi sekin maltillisten palkkaratkaisujen nimiin kuultuaan hallituksen terveiset.
Puheenjohtaja Lauri Lyly myös opasti työmarkkinoihin tottumatonta hallitusta ensi syksyn varalta:
– Valmistelussa on myös hyvä huolehtia siitä, että hallitus ei syö eväitä tulevalta työmarkkinakierrokselta. Tuolloin sovitaan palkoista sekä työehdoista, Lyly viestitti.
STTK muistutti, että hallituksen on pidettävä pitää sovitusta kiinni:
– Eläkejärjestelmän kestävää rahoitusta ei saa horjuttaa ja siksi eläkeratkaisusta täytyy pitää kiinni, puheenjohtaja Antti Palola sanoi.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder puolestaan kaipasi parannuksia työttömyysturvaan ja tehoa kolmikantaiseen neuvottelumenettelyyn.
Yrittäjiltä hallitus sai kiitoksia erityisesti paikallisesta sopimisesta:
– Se auttaisi palauttamaan Suomen kilpailukyvyn muutamassa vuodessa, antaisi mahdollisuuksia talouskasvulle ja uusien työpaikkojen luomiselle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoi.