Valtiovarainministeriön budjettiesitys leikkaisi menoja ensi vuonna noin 900 miljoonalla eurolla. Suurimmat yksittäiset säästöt kohdistuvat kehitysapuun, sairaanhoidon korvauksiin, opetukseen ja korkeakouluihin, eläkeläisten asumistukeen ja päivähoitoon.
Kehitysapua leikataan suoraan peräti 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Lisäksi Finnfundia pääomitetaan noin 100 miljoonalla eurolla. Finnfund lainoittaa kehitysmaissa toteutettavia hankkeita. 40 miljoonaa euroa on varattu kehitysyhteistyölainoihin.
Kehitysavun raaka leikkaus on hallitukselle poliittisesti sikäli helppo, että leikkaus ei kohdistu suoraan suomalaisiin, vaan se rokottaa kehitysyhteistyötä tekeviä suomalaisia järjestöjä. Niiden tuesta otetaan yli 40 prosenttia pois. Budjettiesityksessä Finnfundille 60 miljoonaa enemmän kuin rahasto pyysi – "Ideologinen valinta"
Eläkeläiset ja lapsiperheet kärsivät leikkauksista
Kovinta arvostelua ovat herättäneet hallituksen säästöt koulutuksesta, päivähoidosta ja pienituloisimpien sosiaaliturvasta, kuten eläkeläisten asumistuesta. Leikkaus voi tehdä eläkeläisen pieniin kuukausituloihin jopa yli 100 euron loven.
Leikkaukset kertovat myös siitä, että hallituspuolueet ovat joutuneet tekemään itselleen hankalia ratkaisuja. Erityisesti kokoomus on julistanut aiemmin, että koulutuksesta ei leikata. Keskustan alkiolaisuuteen on taas kuulunut ”köyhän asia”.
Myös oikeustieteilijät ovat kyseenalaistaneet leikkaukset perus- ja ihmisoikeuksien valossa, koska säästöt heikentävät ennestään heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa.
Työssäkäyvät ja yritykset hyötyvät
– Olemme tehneet budjetissa arvovalintoja. Uskomme sellaisiin budjettitoimiin, että ihmiset helpommin pystyvät elättämään itseään työnteolla. Näin luonnehti valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ministeriönsä budjettiesitystä.
Työllisyyden ja talouden kasvu ovat hallituksen päätavoitteita. Niinpä hallituksen toimet suosivat työssäkäyntiä ja työllistämistä. Työelämän ulkopuolella olevat, kuten eläkeläiset ja työttömät, kärsivät leikkauksista välittömästi eniten.
Valtiovarainministeriön oman laskelman mukaan hallituksen aikomat yli 4 miljardin euron leikkaukset koko vaalikaudelle kohdistuvat voimakkaimmin eläkeläisiin ja ikääntyneisiin, lapsiperheisiin, työttömiin ja sosiaaliturvan varassa eläviin sekä opiskelijoihin.
Vaihtoehtoja hallituksen leikkauksille varmasti olisi. Verojen korotus suljettiin kuitenkin pois jo hallituspuolueita seulottaessa. Erityisesti Sdp ja vasemmisto ovat vaatineet suurituloisten verotusten korottamista leikkausten vaihtoehtona.
Myös osa taloustieteilijöistä on arvostellut hallituksen politiikkaa. Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta sanoi, että uusi hallitus jatkaa neljä vuotta jatkunutta tuloksetonta leikkauspolitiikkaa. Hänen mukaansa tulonsiirtojen leikkaukset haittaavat uskottua pahemmin talouskasvua.
Puolueiden puumerkit näkyvissä
Hallituspuolueiden, keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten, poliittinen linja ja arvot tietysti näkyvät hallituksen leikkauksissa ja panostuksissa.
Keskustan kädenjälki näkyy esimerkiksi siinä, että maatalouteen ei kohdistu suuria säästöjä ja kotihoidon tuki säästyy leikkurilta.
Kokoomus vaali erityisesti yritysten kilpailukykyä. Niinpä yritystukien leikkaukset jäivät aiottua pienemmiksi. Suurin yrityksiin kohdistuva leikkaus tehtiin Tekesin jakamiin tutkimus- ja kehitysrahoihin, 130 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on kirjannut puolueensa voitoiksi ainakin autoveron laskun, bensan hinnan nousun torjumisen ja pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen noston.
50 miljoonan euron lisäpanostukset puolustusvoimille ja sisäiseen turvallisuuteen ovat sopineet hyvin kaikille, konservatiivisia kantoja edustaville hallituspuolueille. Omais- ja perhehoidon vapaisiin osoitetut 85 miljoonaa euroa sopivat myös ideologisesti yhtenäisen hallituksen kumppaneille.
Suurimmat panostukset biotalouteen ja kouluihin
Hallituksen suurimpia panostuskohteita ei vielä tiedetä, koska sen kärkihankkeet ovat vielä piilossa. Kärkihankkeisiin panostetaan 1,6 miljardia euroa, joista 600 miljoonaa käytetään infrastruktuurin, kuten teiden korjaamiseen.
Hallitus on kuvannut kärkihankkeidensa painopisteitä kolmella kirjaimella bcd eli biotalous, cleantech (puhdas teknologia) ja digitalisaatio.
Pääministeri Juha Sipilän ja keskustan erityinen suosikki, biotalous, on saamassa suuren osan kärkihankerahoista. Alustavasti sille on jyvitetty 350 miljoonaa euroa. Rahoilla on tarkoitus muun muassa kehittää ravinteiden talteenottoa ja puhdistaa vesistöjä. Kokoomusjohtoisille koulutuksen kärkihankkeille on kaavailtu rahaa saman verran. Erityisesti rahoilla aiotaan digitalisoida peruskouluja.
Hallituksen lämpimät puheet biotaloudesta eivät vielä budjettiesityksen verolinjauksissa juuri näy, koska suurempi veroremontti on luvassa vasta vuodelle 2017. Lämmitykseen ja työkoneiden käytettävien polttoaineiden verotus nousee kuitenkin jo ensi vuonna niiden sisältämän hiilidioksidikomponentin mukaan.
Verotus kannustaa työntekoon
Budjettiesityksen suuret verolinjat sovittiin jo hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Hallitusohjelman mukaan “verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana”.
Hallituksen työtä korostavaan linjaan sopii myös budjettiesityksen suurin yksittäinen verolinjaus, työtulovähennyksen nostaminen 450 miljoonalla eurolla. Veroale keventää rahtusen pieni- ja keskituloisten verotusta noin 55 000 euron vuosituloihin asti. Ja lisää tietysti samalla työnteon kannusteita.
Ei liene sattumaa, että ansiotulovähennys noudattaa yksyhteen keskustan vaalilupausta. Kokoomuksen mieliksi tuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistus, jotta työn verotus ei kiristyisi. Palkkojen nousun vuoksi verotus kuitenkin kiristyy hienoisesti noin 55 000 euron vuositulojen jälkeen.
Perussuomalaisten ja keskustan vaatimuksesta budjettiesityksessä on myös ensi vuonna suurituloisia kurittava raippavero, joka sekin kiristää progressiota rahtusen.
Ostovoima kasvaa hiukan
Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan budjetin verolinjaukset lisäävät keskituloisen palkansaajan ostovoimaa noin 0,1 prosentilla. Suuremmilla palkkatuloilla ostovoima sen sijaan heikkenee Veronmaksajien arvion mukaan todennäköisesti hienoisesti.
Asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen iskee erityisesti niihin, joilla on paljon asuntovelkaa. Suurimpia menettäjiä ovat kasvukeskusten hyvätuloiset lapsiperheet, vaikka matala korkotaso pienentääkin vähennyksen merkitystä.
Verohuojennus vauraille suvuille
Perintöveroon kaavailtu 40 miljoonan euron alennus sataa vauraiden suku- ja perheyrittäjien laariin. Sukupolvenvaihdostilanteisiin kohdistuvassa verohuojennuksessa näkyvät erityisesti keskustan läheiset suhteet Perheyritysten liittoon. Keskustan nykyinen kansanedustaja Matti Vanhanen on liiton entinen toimitusjohtaja ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner liiton hallituksen entinen puheenjohtaja.
Keskustalainen henkäys tuntuu myös metsätiloille esitettävässä perintöveron sukupolvenvaihdoshuojennuksessa, joka pienentää valtion tuloja ensi vuonna noin 20 miljoonaa euroa.
Päiväkotipäivä kallistuu
Jos hallituksen verolinjaukset hiukan keskituloisten ostovoimaa nostavatkin, erilaisten maksujen korotukset voivat keikauttaa saldon miinuksen puolelle.
Vaikka hallitus puhuu lämpimästi perheistä ja lapsista, iskee päivähoitomaksujen korottaminen väistämättä ainakin osaan pikkulapsiperheistä. Maksujen korotuksella pitäisi kerätä 22 miljoonaa euroa lisää, mutta tarkasta kohdentumisesta ei ole vielä tietoa. Lisämaksuja koituu myös pienten koululaisten vanhemmille, kun aamu- ja iltapäiväkerhojen maksut todennäköisesti nousevat.
Budjettiesityksessä on myös tukku hallitusohjelman yhteydessä sovittuja asiointi- ja palvelumaksujen korotuksia, joista ainakin osa tulee voimaan jo ensi vuonna. Korotuksia on luvassa esimerkiksi pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen ja kotiin annettavien palveluiden maksuihin.
Valtio määrittelee maksujen ylärajan. Kunnilla on kuitenkin paljon päätösvaltaa monien asiakasmaksujen suhteen, joten korotusten suuruus voi vaihdella kunnasta toiseen.
Juttua muokattu 15.8.2015 kello 12.35: Kehitysyhteistyön leikkauksia käsittelevää kohtaa muokattu: Kohta "Lisäksi 130 miljoonaa euroa kehitysapua muutetaan Finnfundin lainoiksi." muutettu muotoon: "Lisäksi Finnfundia pääomitetaan noin 100 miljoonalla eurolla." Lisätty lause: "40 miljoonaa euroa on varattu kehitysyhteistyölainoihin."