Sisäministeriö tiedotti maanantaina, että EU:n sisäministerit ovat päässeet sopuun 55 000 Välimeren yli saapuneen turvapaikanhakijan ja kiintiöpakolaisen jakamisesta jäsenmaiden kesken. Vielä 5 000 turvapaikanhakijan siirrosta pitäisi päästä sopuun joulukuuhun mennessä.

Kansainväliset uutistoimistot taas kertoivat, että EU-maiden pitäisi löytää sopu vielä 8 000 turvapaikanhakijan siirrosta. Pitääkö jäsenmaiden sopia 5 000:sta vai 8 000:sta turvapaikanhakijasta?

Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) erityisavustaja Ville Valkonen sanoo, että kysymys on erosta esitystavassa.

– 60 000 ihmistä on EU-päämiesten toimeksianto, eli enää 5 000 ihmisen sijoittamisesta on päästävä sopuun jäsenmaiden kesken, selventää Valkonen.

Välimeren maiden siirtolaisturvan helpottamiseksi EU haluaa jäsenmaiden ottavan vastaan yhteensä 60 000 ihmistä, joista 40 000 olisi turvapaikanhakijoita Italiasta ja Kreikasta ja 20 000 kiintiöpakolaisia.

Ero uutisoiduissa määrissä johtuu siitä, että jäsenmaat halusivat ottaa 23 000 kiintiöpakolaista eli 3 000 ihmistä tavoitetta enemmän. Valkonen perustelee painotusta pakolaisten oikealla hädällä.

– Nämä ihmiset tulevat YK:n pakolaisleireiltä Pohjois-Afrikasta ja Syyrian lähialueilta, ja heillä on YK:n pakolaisjärjestön status. Sen sijaan osa turvapaikanhakijoiden hakemuksista on aiheettomia. He tulevat esimerkiksi työtä etsimään, eivät varsinaista hätää karkuun, ja osa heistä saa kielteisen päätöksen.

Muutamia kymmeniä voi vielä tulla lisää

Suomi sopi ottavansa vastaan 792 turvapaikanhakijaa ja 293 YK:n pakolaisjärjestön valitsemaa kiintiöpakolaista seuraavan kahden vuoden aikana.

Onko siis mahdollista, että Suomeen tulee vielä lisää turvapaikanhakijoita, kun 5 000 ihmistä jaetaan jäsenmaiden kesken?

– Voi olla, että joitakin kymmeniä tulee, mutta Suomi katsoo, että meidän taakanjako on pääpiirteissään tässä, toteaa Ville Valkonen jatkoneuvotteluista.

Valkonen kertoo, että jäsenmaat neuvottelevat syksyn aikana myös siirtojen yksityiskohdista; kuka maksaa siirrot ja miten eri kansallisuuksia edustavia turvapaikanhakijoita ja pakolaisia jaetaan maiden kesken.

Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla, ja tällä osallistutaan kansainväliseen taakanjakoon. Suomeen on otettu 750–1050 kiintiöpakolaista vuodessa.

Valkosen mukaan budjettiriihen yhteydessä elo-syyskuussa sovitaan tarkemmin pakolaiskiintiön lähivuosien tasosta ja siitä, sisältyvätkö EU:n pakolaiset kiintiöön.

– Varmasti tästä tullaan käymään kiivasta poliittista keskustelua, ennakoi Valkonen.

Soini STT:lle: Perussuomalaiset eivät hyväksy siirtoja

Perussuomalaisille päätös Välimeren turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta on ollut vaikea, joten Suomen osuuden nosto saa puolueelta täystyrmäyksen.

Perussuomalaiset jättivät asiaa käsitelleen EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjaan aiemmin eriävän mielipiteen.

Hallitus linjasi ensin, että EU-maista siirrettävien turvapaikanhakijoiden määrä vähentäisi kiintiöpakolaisten määrää. Myöhemmin hallitus purki kytköksen EU-turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten välillä.

Yle Uutiset ei tavoittanut lomailevaa perussuomalaisten puheenjohtajaa, ulkoministeri Timo Soinia kommentoimaan sisäministerien päätöstä.

Soini sanoi STT:lle tekstiviestissä perussuomalaisten vastustavan päätöstä turvapaikanhakijoiden siirtämisestä Välimeren maista muualle Eurooppaan.

Soinista päätös toimii vetovoimatekijänä ihmiskauppiaille ja -salakuljettajille, vaikeuttaa asian ratkaisemista ja aiheuttaa tuntuvia lisäkustannuksia.

Lisäksi Soini totesi sisäministereiden päätöksen rikkovan EU:n omia säännöksiä, koska Dublin-asetuksen mukaan turvapaikan hakijoiden hakemukset pitäisi käsitellä maassa, johon he ovat saapuneet.