Termit haltuun
* Pakolainen on oikeutettu kansainväliseen suojeluun kotimaansa ulkopuolella. Määritelmä on kirjattu YK:n Geneven pakolaissopimukseen. Pakolaisella on perusteltu aihe pelätä kotimaassaan vainoa esim. uskonnon takia.
* Kiintiöpakolaisella on UNHCR:n myöntämä pakolaisstatus. Suomi valitsee kiintiöpakolaisensa UNHCR:n esityksen perusteella.
* Turvapaikanhakija on paennut kotimaastaan ja hakee turvaa toisaalta, ilman varsinaista pakolaisstatusta. Turvapaikkaa pitää hakea itse kyseisestä maasta, jonka viranomaiset päättävät, onko ihminen kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Lähde: Suomen pakolaisapu ja Yle Uutiset
EU:n sisäministerit ovat päässeet alustavaan sopuun Välimeren ylittäneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sijoittamisesta Euroopan eri maihin.
Sisäministerit sopivat 20 000 pakolaisen ja 35 000 turvapaikanhakijan taakanjaosta EU-maiden kesken. Suomen osuus pysyi 792 ihmisessä kahdessa vuodessa.
– Hyvä, että sopu löytyi. Suomen osalta lopputulos on kohtuullinen, Petteri Orpo sanoo sisäministeriön tiedotteessa.
Ylen haastattelussa Orpo kertoo, että kokouksessa oli paineita nostaa Suomen ottamien turvapaikanhakijoiden määrää 792:sta.
– Emme olleen siihen valmiita, koska mielestäni Suomi hoitaa hyvin tällä määrällä oman osuutensa taakanjaosta, Orpo sanoo.
Päätös 5 000 turvapaikanhakijasta jäi syksyyn
EU-maiden johtajat ovat aiemmin sopineet yhteensä 60 000 turvapaikanhakijan ja pakolaisen jaosta jäsenmaiden kesken. Jäljelle jääneiden 5 000 turvapaikanhakijan jaosta EU-maihin on tarkoitus päättää syksyllä.
Italia ja Kreikka saivat kokouksessa tiukat vaatimukset kunnostaa rajaprosessinsa. Orpon mukaan sisäministerit edellyttävät molemmilta mailta välittömiä toimia, jotta laiton maahantulo saadaan hallintaan.
Orpo sanoo, etteivät turvapaikanhakijoiden siirrot ratkaise varsinaista ongelmaa, vaan ne ovat vain oireiden hoitoa.
– Oleellisinta hoitaa ongelmat lähtömaissa, Orpo kirjoitti Twitterissä.