Suurin osa Lapin kansanedustajista suhtautuu kielteisesti Kreikan mahdolliseen uuteen tukipakettiin. Yle Lappi kysyi torstaina maakunnan kansanedustajien kantoja asiaan.
Keskustan kansanedustajalla Mikko Kärnällä ei ole jyrkkää kantaa, koska ei ole vielä selvää mitä tukipaketti sisältää ja mitä sopeuttamistoimia Kreikalta vaaditaan.
– Tukipaketeilla ei kyetä saavuttamaan mitään, sillä aiemmatkin tukipaketit ovat menneet mustaan aukkoon. Kreikan euroero olisi ollut paras ratkaisu, vähintään tilapäisesti, sanoo Kärnä.
Johanna Ojala-Niemelä (sd.) suhtautuu kriittisesti Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan. Mikäli neuvottelut kolmannesta paketista aloitetaan on Ojala-Niemelän mukaan Kreikan ryhdyttävä rakenteellisiin uudistuksiin. Suomen on hänen mukaansa pidettävä kiinni vuonna 2011 neuvottelemasta vakuusjärjestelyn kautta saatavista saatavista myös siinä tapauksessa, että Kreikka ei olisi enää EU:n jäsen.
Kielteiseti Suomen vastuiden kasvattamiseen suhtautuva Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) on saanut mielestään niin huonosti tietoa tukipaketista, ettei pysty "sanomaan sen hyväksymisestä juuri mitään."
– Kreikka on itse vastuussa tilanteestaan ja Kreikalle on asetettu liian pienet vaatimukset, sanoo Maijala.
"Kyse on Saksan pankkien pelastamisen jälkihoidosta"
Edustaja Markus Mustajärvi (vas.) vastustaa kaikkia yhteisvastuita.
–Meillä on omissa vastuissa tarpeeksi kantamista. Kyse on EU-talousjärjestelmän valuviasta ja Saksan pankkien pelastamisen jälkihoidosta.
Myös Katri Kulmuni (kesk.) suhtautuu kriittisesti kolmanteen tukipakettiin.
– Kreikan tilanteessa on olemassa vain huonoja vaihtoehtoja. Käytännössä Kreikalle tarjottiin kaksi vaihtoehtoa: joko viimein toimeenpanna asiat etukäteen, joita siltä on edellytetty vuosia tai poistua euroalueesta. Kreikka on keskiviikkoyönä hyväksynyt lakipaketin, joka sisältää uudistuksia muun muassa eläkejärjestelmään ja verotukseen, ja lisää ehdollisia toimia on tulossa Kreikan parlamentin hyväksyttäväksi ennen kuin aloitetaan edes neuvotteluita kolmannesta lainaohjelmasta. Kolmanteen lainapakettiin ei lähde Suomesta yhtään uutta rahaa, sanoo Kulmuni.
Mikäli paketti syntyy, se tapahtuu Kulmunin mukaan olemassa olevan pääoman puitteissa Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta.
– Kreikka oli jo kakkoslainaohjelman lopulla hyvässä vaiheessa pääsemässä takaisin markkinoille. On nyt Kreikasta kiinni, haluaako maa pysyä mukana yhteisvaluutassa ja toimia sen säännöillä, vai poistuuko se eurosta väliaikaisesti. Kreikan ero eurostakaan ei ole helppo, sillä silloin Suomi varmuudella ei tule saamaan lainojaan takaisin. Tässä vaiheessa ei päätetä tukipaketista, vaan neuvotteluiden aloittamisesta. Kreikka on viimeisen puolen vuoden aikana itse aiheuttanut paljon kaaosta, summaa Kulmuni.
Kansanedustajia Markus Lohi (kesk.) ja Hanna Mäntylä (ps.) ei tavoitettu.