Viime viikonloppuna järjestetty eurohuippukokous pani merkille myös Kreikan kiireelliset rahoitustarpeet. Arvio on, että Kreikka tarvitsisi seitsemän miljardin euron pikalainan ensi viikon maanantaihin mennessä ja vielä viisi miljardia euroa elokuun ennen elokuun puoliväliä.
Käytännössä tämä tarkoittaisi siltarahoitukseksi kutsuttua hätärahoitusta, joka auttaisi Kreikkaa kaikista vaikeimman tilanteen yli. Näin maa selviäisi siihen asti kunnes lopullinen sopimus 82-86 miljardin tukipaketista mahdollisesti syntyy. Aikaisemmin EU:n talouskomissaarina toiminut Olli Rehn ei kannata lyhytaikaista hätärahoitusta.
– Tällaisen siltarahoituksen ongelma on yleensä se, että se vähentää motivaatiota uudistuksiin. Sen takia jo aikaisemmilla kierroksilla kun Kreikan kanssa on jouduttu asioita pähkäilemään, on torjuttu siltarahoituksen vaihtoehto. Enkä usko, että Suomen hallituskaan on tästä innostunut, Rehn sanoo.
Suomen suhtautumista Kreikan kolmanteen tukipakettiin käsitellään huomenna. Ensin kokoontuu hallituksen kannan muodostava EU-ministerivaliokunta, sen jälkeen Suomen kanta linjataan lopullisesti eduskunnan suuressa valiokunnassa. Ministeri Rehn ei siis osaa vielä sanoa, miten Suomi tulee suhtautumaan Kreikan kolmanteen tukipakettiin.
– Se selviää varmastikin huomenna. Sen jälkeen kun nähdään miten Kreikka on kyennyt viemään eteenpäin niitä päätöksiä ja uudistuksia, jotka ovat ehtona sille, että voidaan ylipäänsä aloittaa neuvottelut tästä kolmannesta tukipaketista.
"Tsiprasin lausunnot eivät vahvista luottamusta Kreikkaan"
Kreikan parlamentti äänestää tänään maan suhtautumisesta eurohuippukokouksen kolmannelle tukipaketille asettamiin ehtoihin. Rehnin mukaan jonkinlaista edistystä viime viikonlopusta on tapahtunut.
– Siellä on jonkin verran edistystä tämmöisen laajemman kansallisen keskusta-vasemmistolaisen yhteisrintaman luomiseksi. Mutta toisaalta eräät puheenvuorot pääministeri Tsiprasin puolelta, jossa hän itse toteaa, että hän ei itse usko tähän kokonaisuuteen eivät kyllä vahvista luottamusta Kreikan kykyyn hoitaa asioita, Rehn arvioi.
Rehnin mukaan kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukana olo olisi välttämätöntä kolmannen tukipaketin syntymisen kannalta.
– Ainakin aikaisemmin hyvin monet jäsenvaltiot, mukaan lukien Saksa, Suomi ja Hollanti ovat ehdottomasti vaatineet sitä, että kansainvälisen valuuttarahaston pitää osallistua näihin talkoisiin. Se on myöskin tavallaan takuuleima siitä, että Kreikka toteuttaa uudistuksia sen mukaan miten sen pitäisi tehdä, koska monet jäsenvaltiot eivät aina luota EU-komissioon kumma kyllä. Eli jos IMF ei lähde mukaan, niin kyllä se varmasti vaikeuttaa tätä kolmannen tukipaketin solmimista, Rehn sanoo.