Tänä kesänä puhuttaneita rikostuomioita ovat olleet esimerkiksi Tapanilan joukkoraiskaustapaus, jossa annetut tuomiot olivat ehdonalaisia, sekä 8-vuotiaan tytön surmasta seurannut oikeudenkäynti lastensuojelun virkamiehiä vastaan, jossa kovin tuomio oli sakkoja.
Erityisesti puolustuskyvyttömimpiin, kuten naisiin ja lapsiin, kohdistuvien rikosten tuomiot eivät tunnu vastaavan kansan oikeustajua, sanoivat Suomi Areenan paneelikeskustelijat maanantaina.
– Tuomiot ovat olleet isoksi osaksi jopa häpeällisiä. Se johtaa siihen, että kansalla menee luottamus oikeudenmukaisuuteen, sanoi perussuomalainen kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Satakunnan käräjäoikeuden laamanni totesi, että toisin kuin seksuaalirikoksissa, huumerikoksissa rangaistukset tuomitaan yleensä asteikon yläpäästä.
– On vakiintunut tietyntyyppinen rangaistuskäytäntö. Kuitenkaan sekään ei ole oikein, että ilman perusteita lähdetään yksittäistapauksessa muuttamaan [linjaa], laamanni Martti Juntikka puolusti oikeuslaitosta.
Yleisökommentoija, entinen oikeusupseeri Ensio Mäntysalo näki asian toisin.
– Oikeuslaitos on astunut lainsäätäjän tontille kun ei käytä rangaistusasteikkoja laidasta laitaan, Mäntysalo moitti.
Hallitus aikeissa tiukentaa rangaistuksia
Näyttääkin käyneen niin, että ihmisen fyysisen koskemattomuuden tärkeys on kansan mielissä ajan myötä muuttunut – laki ei vain ole seurannut perässä. Suomen hallitusohjelmaan on linjattu, että rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua. Hallitus varmistaa, että "rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen".
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren mielestä on selvää, että rangaistusasteikkoja tiukennetaan.
– Pieni tuomio on selvä viesti siitä, että ei tämä rikos nyt niin vakava ollut. 2–10 vuotta vankeutta rikoksesta, joka aiheuttaa pysyvää fyysistä haittaa, on leveä haarukka. Hallitusohjelma mahdollistaa, että näitä nyt tarkistetaan.
Huhtasaari ehdottikin, että raiskauksessa rangaistusasteikko voisi olla oikeudenmukaisemmin 8–10 vuotta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson huomautti, että nyt puhutaan kaikkein voimakkaimmasta viranomaistoiminnasta – vapauden viemisestä – mitä kansalaiseen voidaan kohdistaa.
– Kannatan huolellista selvitystä, Andersson muotoili.
– Se on hyvä, että kannatat, mutta sinähän siellä olet päättämässä olet, vastasi Huhtasaari.
– Minusta on aika käsittämätöntä istua täällä ja heittää ilman perusteita, että kahdeksan on niinku hyvä, Andersson ihmetteli takaisin.
Suomessa on ehdollisten rangaistusten linja
Kohua herättäneet Tapanilan joukkoraiskauksen tuomiot mietityttivät rikosoikeuden professoria Jussi Tapania.
– Meillä on kahden vuoden raja. Jokainen tietää, että jos säädetään kolmen vuoden minimi, se on ehdotonta joka kerta, Tapani Turun yliopistosta selventää.
Professorin mukaan tutkimuksissa näkyy selvä ero Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä: Ruotsissa ja Norjassa minimirangaistus tietyistä seksuaalirikoksista on ankarampi.
– Ruotsissa peukalosääntönä voidaan tuomita ehdotonta, jos vankeusrangaistus ylittää vuoden. Meillä Suomessa lähtökohta on selkeästi, että alle kahden vuoden rangaistus on ehdollinen. Tämä näkyy pohjoismaisessa tutkimuksessa niin, että Suomi erottuu enemmän ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomitsevana.
Naapurimaita kauempaa ei Tapanin mielestä kannata ratkaisuja hakea. Kun Suomessa vankilassa on 57 henkeä 100 000 kohti, Yhdysvalloissa luku on 700/100 000.
– Yhdysvalloista eikä Britanniasta kannata ottaa esimerkkiä. 12-vuotiaat lähtevät vankilankaltaisiin istumaan. En toivo senkaltaista kehityssuuntaa.