Vaikka yhteiskuntasopimuksen runttaaminen kasaan muutamassa päivässä toukokuun alussa epäonnistui, ei itse hanke ole kadonnut mihinkään. Se löytyy hallitusohjelmasta, ja pääministeri Sipilä on itsekin pitänyt asiaa yllä, viimeksi tiistaina Politiikan toimittajat ry:n lounastilaisuudessa Helsingissä. Tavoitteena on viiden prosentin tuottavuushyppy.

– Se on niin iso lohi, että sitä kannattaa kyllä pyytää, vaikkei saisikaan, Sipilä tuumaili toimittajille.

Sipilä on juhannusviikollakin ollut yhteyksissä työmarkkinajohtajiin ja yhteistä tapaamista puuhataan näillä näkymin juhannuksen jälkeiseen keskiviikkoon. Tapaamisessa on tarkoitus pohtia jatkoa, lähinnä sitä millä tavoin hallitus kykenisi tekemään yhteiskuntasopimuksesta sellaisen esityksen, jolla voisi olla realistisia mahdollisuuksia läpimenoon.

Viimeksi esitys kaatui työajan pidentämiseen ilman palkkaa, mikä oli ammattiyhdistysliikkeelle kauhistus, jota sen vastapainoksi kaavailtu muutosturvan parantaminen ei riittänyt korvaamaan. Sipilä myöntää, ettei tasapainoa löydy ehkä nytkään.

– Jos haetaan kilpailukykyloikkaa, ei tästä todennäköisesti aivan tasapainoista pakettia tule, mutta pidän kuitenkin muutosturvan lisäämistä merkittävänä, totesi Sipilä Yle Uutisille tiistaina.

Seuraava etappi heinäkuun lopussa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus tekee 30. heinäkuuta mennessä työmarkkinoiden osapuolille esityksen yhteiskuntasopimuksesta, johon siis yksikkötyökustannusten alentaminen viidellä prosenttilla ja muutosturvan kohentaminen sisältyvät. Nyt käynnistyvien kesäkeskustelujen tarkoitus on nimenomaan pohjustaa hallituksen esitystä, joten aikaa on lomista huolimatta selvästi enemmän kuin heti vaalien jälkeen.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sitoutumista ratkaisuun hallitus odottaa elokuun 21. päivään mennessä eli aikaa esityksen pureskeluun on kolme viikkoa. Hallituksen toiveissa on periaatepäätös, ei siis vielä mikään konkreettinen ratkaisu, jossa esimerkiksi työajan pidentämisestä sovittaisiin toimialakohtaisesti. Sipilä ei halua muita keinoja tuottavuushypyn tekemiseksi pohtia vielä ainakaan julkisesti.

– En ole halunnut tätä keinovalikoimaa lähteä avaamaan ennen kuin niistä keskustellaan, mutta työajan pidentäminen on selkeä esimerkki, joka voidaan tehdä monellakin tavalla, Sipilä aprikoi.

Soveltamisneuvottelut syksyllä 2016

Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä siitä, mistä neuvotteluista kulloinkin puhutaan, kun esimerkiksi SAK:n on tulkittu esittäneen yhteiskuntasopimusneuvotteluiden siirtämistä ensi vuoteen. Sipilällekin on nyt selvää, että kesän jälkeen mahdollisesti syntyvän periaateratkaisun soveltaminen ajoittuu syksyn 2016 ja tammikuun 2017 väliin sen mukaan kuin nyt työllisyys- ja kasvusopimuksen pidentämisen myötä jatketut työehtosopimukset päättyvät.

Vasta tuolloin on siis edellytyksiä pohtia käytännön sovellutuksia. Työaikaakin voidaan pidentää nipistämällä niin sanottuja pekkaspäiviä tai lisäämällä viikottainen työaika vaikkapa 40 tuntiin sellaisilla aloilla, joilla se nyt on vähemmän.

Giljotiini puretaan maaliskuussa 2017

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös uhkaus 1,5 miljardin euron lisäsäästöistä, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Listoilla ovat melkein miljardin euron lisäleikkaukset ja vajaan 500 miljoonan veronkorotukset.

Menopuolella suurimmat nipistykset kohdistuvat eläkkeiden indeksikorotusten puolittamiseen, työttömyysturvaan ja lapsilisiin. Veronkorotuksiin voidaan laskea uhkaus jättää tekemättä tuloverotuksen inflaatiotarkistus 2018 ja asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen kokonaan.

Tämä giljotiini puretaan hallituksen kehysriihessä maaliskuussa 2017, jos yhteiskuntasopimus on syntynyt.