Hallitusohjelman kolme sanaa “määritellään julkinen palvelulupaus” tulevat muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi. Sanat tulevat määrittelemään julkisten palvelujen rajat. Hallitus aikoo päättää, mitä palveluja ihminen voi odottaa saavansa yhteiskunnalta ja mitä hänen pitää varautua maksamaan itse.
Perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo, että olemme tilanteessa, jossa julkisen vallan vastuu on arvioitava.
– Palvelulupaus on slogan sille työlle, joka on välttämätöntä tehdä, sanoo Rehula.
Siivoaminen on esimerkki vanhusten kotipalvelusta, jota ei juuri enää saa. Yhteistä päätöstä sen loppumisesta ei tehty missään. Yhtenä päivänä se ei enää kuulunut kunnalta saataviin palveluihin. Kun hallitus määrittelee palvelulupauksen, se ottaa kantaa siihen, mitä esimerkiksi vanha ihminen voi odottaa yhteiskunnalta tulevaisuudessa saavansa.
Esimerkiksi hallitus voi päättää, vaikuttaako varallisuus hoitomaksuihin. Hallitus joutuu ottamaan kantaa siihen, ovatko kotiin jaettavat lääkkeet tai ulkoilu yhteiskunnalta saatavaa palvelua vai pitääkö ne maksaa itse.
Työmäärä on valtava ja poliittisesti päätökset tulevat olemaan vaikeita. Hallituksen onnistumisen mahdollisuuksia voi epäillä.
– Annetaan nyt rauha sille työlle, joka on välttämätöntä tehdä. Tämä vaatii kuukausien ja vuosienkin työn, sanoo Rehula.
Terveydenhuollossa julkisten palvelujen rajaa on mietittty jo vuoden verran. Tosin jo vuonna 2004, kun ensimmäiset kiireettömän hoidon perusteet määriteltiin, päätettiin että esimerkiksi suonikohjuleikkauksia tehdään julkisella puolella vain, jos se uhkaa ihmisen terveyttä. Julkinen palvelulupaus pitää määritellä nyt sekä sosiaali- että terveydenhuollossa, sanoo Rehula.
– Jos sanon jonkun päivämäärän, se raukeaa varmasti, mutta tämän vaalikauden savottaa tämä on, sanoo ministeri Rehula.