Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) sanoo ryhtyneensä epäilemään yhteiskuntasopimusta. Heinäluoman mukaan hän on aikaisemmin ollut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ideoiman sopimuksen kannattaja, mutta opposition edustajan suhtautuminen yhteiskuntasopimukseen on muuttunut.

- Onko tämä ylipäänsä yhteiskuntasopimus? Näyttää siltä, että vaikka nimi on yhteiskuntasopimus, niin tämä on työmarkkinasopimus – mukana eivät ole eläkeläiset, maanviljelijät, opiskelijat tai työttömät, vaikka hallitus muun muassa leikkaa eläkeindeksejä ja puuttuu näiden ryhmien toimeentuloon, Heinäluoma perustelee.

Eero Heinäluoma keskusteli työmarkkina-asioista Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen kanssa tiistaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa. Satosen mukaan Suomen hankalassa taloustilanteessa yhteiskuntasopimus on tarpeellinen. Myöskään ikäviä leikkauksia ei voi välttää, koska silloin säästöjä olisi tehtävä enemmän toisaalla, Satonen toteaa.

– Iso kuva on, että Suomessa pitää pelastaa työpaikkoja. Siksi yhteiskuntasopimus tarvitaan. Hallituksen työllisyystavoitteet vaativat toimenpiteitä – muuten ne eivät onnistu, Satonen sanoo.

Kokoomusedustaja muistuttaa, että mikäli yhteiskuntasopimukseen päästään, veronalennuksia on luvassa myös alemmissa tuloluokissa. Heinäluoman mukaan veronalennukset eivät kuitenkaan tuo automaattisesti lisää työtä ja toimeliaisuutta.

– Edellisen hallituksen tekemässä yhteisöveron alennuksessa ei tullut toivottuja työpaikkoja. Ainoa mikä muuttui oli se, että omistajat voittivat, Heinäluoma toteaa.

Hallitus ilmoitti maanantaina siirtävänsä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan suunniteltuja leikkauksia vuodella, jotta neuvottelut palkkaratkaisusta saataisiin päätökseen. Eero Heinäluoma ja Arto Satonen ovat yhtä mieltä siitä, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö on tärkeämpää, kuin sopimisen aikataulu.

- Missään olosuhteissa sopimuksia ei olisi ehditty saada voimaan vuoden 2016 alusta. Nyt valmistellaan ja sopimus saadaan voimaan myöhemmin. Hallituksen ja järjestöjen pitää löytää yhteinen linja, mutta tyylillä ei ole niin väliä, Satonen sanoo.