RKP:n vuosittaiset kesäkokoukset ovat ihan omanlaisiaan puoluekokouksia. Vähän kuin sukukokouksia. Tänä vuonna järjestelyistä huolehtivat kolmen kunnan, Luodon, Pedersören ja Pietarasaaren RKP:läiset.
Puolueväki kokoointui ristiriitaisissa tunnelmissa. Huhtikuun eduskuntavaalitulos on RKP:läisittäin hyvä. Vuodesta 1991 jatkunut kannatuksen lasku kääntyi nousuksi 4,9 prosenttiin, mutta eduskuntapaikkoja tuli samat yhdeksän kuin edellisvaaleissakin.
Hyvästä tuloksesta huolimatta puolue nakattiin oppositioon, ensi kertaa 36 vuoteen. Puoluekokousedustajista iso osa ei ole koskaan eläessään kokenut oppositiota.
Hallituksessa pienikin puolue on aina vallan ytimessä. Työtaakkaa voi valitella, mutta en muista että kukaan kristillisten tai RKP:n puheenjohtaja olisi koskaan marissut puheenjohtajakuusikon, -viisikon, -kvartetin tai -trion kokouksista. Hallituspuolueen puheenjohtaja tietää kaikesta tärkeästä kaiken, pääsee vaikuttamaan koko valtakuntaan ja se on ainutkertainen etuoikeus, jota RKP:llä ei nyt sitten ole.
Tämän faktan sulattelu vie aikansa ja sen huomasi hyvin Pedersören puoluekokouksessa.
RKP:n Haglund arvosteli Sipilän hallitusta ärhäkästi ja hyvin tiedoin. Viikko sitten oikeusministerin paikasta luopumaan joutunut Anna-Maja Henriksson säesti vahvasti. Tuore työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) saa pöydälleen muun muassa kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen numero 169. Stubbin hallituksen piti vahvistaa saamelaissopimus, mutta se jäi jalkoihin, kun kokoomus ja SDP panivat viimeisinä viikkoina eduskunnassa hyrskynmyrskyn. ILO-sopimus ei kuitenkaan rauennut kuten muut edellisen hallituksen lakiesitykset, vaan siirtyi Sipilän hallitukselle, koska se on valtiosopimus.
Toinen ministeri Lindströmin pöydälle pian tuleva asia on lakimuutosnippu, joka liittyy tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Kun eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista, samalla valkeni, että laki on vaikutuksiltaan niin laaja, että kymmenissä muissa laeissa joudutaan tekemään muutoksia. Henrikssonin mukaan virkamiehet ovat nyt listanneet remonttitarpeet ja Lindström saa suunnitelmat pian nenänsä eteen. Henriksson on omien sanojensa mukaan luvannut jelppiä uutta oikeusministeriä, jos on tarpeen.
Pedersöressä Haglund hyökkäsi terävästi Sipilän hallituksen ja erityisesti perussuomalaisten ja Timo Soinin kimppuun. Haglundin mukaan Soinin poliittinen takinkääntö on vailla vertaa. Molemminpuolinen nokittelu jatkui vielä sunnuntainakin. Perussuomalaisista naljailu oli RKP:läisten kesken helppoa ja tarttuvaa. Mielikuva perussuomalaisista kun on jotain ihan muuta kuin RKP:stä.
PS-pilkanteko on varmasti osa surutyötä. Mielletäänhän RKP:ssä, että puolue jätettiin rannalle nimenomaan Soinin vaatimuksesta. Pelkästä PS:n ja Soinin mollaamisesta on kuitenkin esimerkiksi vihreillä katkeria kokemuksia. Vihreiden vaalikampanja 2011 rakentui vihreiden ja perussuomalaisten vastakkainasetteluun. Seurauksena PS:n jytky ja vihreiden vaalitappio.
Nyt vihreissäkin myönnetään jopa ääneen, että moka mikä moka. Vihreiden opetus RKP:lle voisikin kuulua: ei mollaten vaan argumentein.
Sipilän hallitusohjelmasta puuttuu RKP:n mukaan kokonaan kansainvälinen solidaarisuus eli ymmärrys kaikkein kurjimmassa asemassa olevia kohtaan. RKP:n mukaan hallitus aikoo myös maahanmuuton kustannuslaskelmillaan iskeä hintalapun jokaisen Suomeen pyrkivän ulkomaalaisen otsaan.
Pöyristyttävinä RKP pitää myös hallituksen aikeita kasvattaa päiväkotiryhmien kokoa ja rajata päivähoito-oikeutta. RKP:n mukaan hallitus panee laskun maksajiksi nyt pikkulapset. Tosin Haglund ei kannata korjausliikkeitä suurituloisten verotuksen kiristämiseksi tai pääomaveron nostamiseksi koska niin tehtiin jo viime vaalikaudella.
Hallitusohjelman suurina puutteina puoluekokousväki piti myös sitä, ettei hallituksella ole minkäänlaista tasa-arvo-ohjelmaa, vaan pikemminkin tasa-arvon katsotaan jo toteutuneen Suomessa. RKP:läisen tulkinnan mukaan venäjä tuntuu olevan hallitukselle ruotsia tärkeämpää ja pohjoismaisen yhteistyöministerin nimittämättä jättäminen tulkitaan merkiksi kiinnostuksen puuttesta. Saamelaisista hallitus ei lausu ohjelmassaan sanaakaan, mitä RKP:läiset pitävät häpeäpilkkuna.
Sursikin koulun jumppasalissa Pedersöressä pidetyssä puoluekokouksessa ilmeet olivat selvästi vakavammat ja tunnelma toinen kuin aikaisempina kesinä. Mutta perinteisillä puoluekokousillallisislla vapauduttiin nauramaan jo itsellekin, tosin loistavan nuoren stand-up-koomikon Alfred Backan avustuksella. Backa kysyi illallisväeltä, että jos maailma on matkalla kohti tuhoaan, niin mitä murehtii kunnon suomenruotsalainen? No ruotsin kielen asemaa, tietenkin.
Pedersöre