Mistä on kyse?
Vaasan vaalipiirin kansanedustajista keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat ylistävät luonnollisesti hallitusohjelman kirjauksia elinkeinoelämän tukemisesta ja yrittämisen edellytysten parantamisesta. Heitä tukevat yhtä innokkaasti rkp:n ja kristillisten edustajat.
Kovinta kritiikkiä kuuluu vasemmalta. Sdp:n Harry Wallin on sitä mieltä, että keskustan ja perussuomalaisten vaalipuheitten kanssa hallitusohjelma on räikeässä ristiriidassa. Häviäjiä ovat lapsiperheet ja vähävaraiset, sanoo Wallin.
Talous ja tiet kuntoon
Keskustan kansanedustajista Mika Lintilä ja Lasse Hautala ovat tyytyväisiä valtion talouden syöksykierteen oikaisemiseen ja velkaantumisen pysäyttämiseen. Heidän mielestään velkaantumista ei enää voi jatkaa ja siksi tarvittiin uskottava ohjelma.
Antti Kurvinen nostaa esiin panostuksen teiden peruskorjaukseen ja Tuomo Puumala keskustan vaaliman ajatuksen normien purkamisesta. Mikko Savolalle keskeisintä on maamme ulkoinen turvallisuus ja maanpuolustus. Puolustusvoimien resurssien turvaaminen on hänestä paikallaan, koska kansainvälinen tilanne on poikkeuksellisen jännittynyt.
Hallitusohjelmaan kirjatut leikkaukset kirvelivät kaikkien keskustalaisten mieliä. Lasse Hautalan mielestä ihmiset joutuvat nyt priorisoimaan menojaan. Mikko Savola ja Antti Kurvinen uskoivat kuitenkin, että nuoriso vielä joskus ymmärtää, että pakko oli leikata myös opiskelusta.
Suomi nousuun
Perussuomalaiset löysivät kukin oman suosikkiaiheensa hallitusohjelmasta. Reijo Hongisto uskoi Suomen kääntyvän ohjelman avulla nousuun. Häntä lämmittivät myös satsaukset sisäiseen turvallisuuteen, mm. poliisin lisäresursseihin.
Maria Tolppanen oli tyytyväinen omaishoitajien aseman parantamiseen. Ensimmäinen panostus ansiokasta työtä tekeville oli paikallaan. Vesa-Matti Saarakkala taas kiitteli panostuksista tiehankkeisiin.
Saarakkalan mielestä taas EU-linjaus, joka mahdollistaa edelleen tukipakettien myöntämisen EVM:n kautta euromaille on huono. Tolppanen puolestaan kritisoi työttömyysturvan leikkauksia. Ihmiset eivät hänen mukaansa jää omasta tahdostaan työttömäksi.
Reijo Hongisto pahoittelee myös leikkauksia, joita hänen mukaansa ei koskaan onnistuta kohdentamaan oikein.
Ratkaisujen Suomi
Kokoomuksen Susanna Koski pitäytyy tiiviisti hallitusohjelman muotoilussa. Hänelle tärkeintä on taloudellisen toimeliaisuuden ja yrittäjyyden edistäminen ja työmäärän lisääminen. Näillä keinoin Suomi saadaan hänen mukaansa kasvu-uralle.
Ikävimpiä Kosken mukaan ovat leikkaukset koulutukseen. Hänen mukaansa leikkaus on nyt suuri siksi, että niitä ei ole tehty aikaisemmilla vaalikausilla.
Kokoomuksen Paula Risikkoa emme tavoittaneet.
Pienituloiset maksumiehenä
Sosialidemokraattien Harry Wallin hämmästelee hallitusohjelman rajuja linjauksia. Hänen mukaansa häviäjiä ovat lapsiperheet ja vähätuloiset. Wallinia riepoo lisäksi hallituksen tapa kiristää ay-liikkeeltä yhteiskuntasopimus.
– Se on pöyristyttävää. Nyt murennetaan pitkään toiminut kolmikanta, jolla Suomi sodan jälkeen nostettiin jaloilleen, sanoo Harry Wallin.
Kiitosta hallitusohjelma saa Wallinilta perustieverkon kunnostusrahoista. Jutta Urpilaista ei tavoitettu arvioimaan hallitusohjelmaa.
Ruotsin kielestä ei sanaakaan
Rkp:n kansanedustajille keskeistä hyvää hallitusohjelmassa on talous. Joakim Strand on tyytyväinen talouselämän toimintaedellytysten parantamiseen ja yrittämisen turhien esteiden poistamiseen.
Mats Nylundia mietitytti se, että veroastetta ei nosteta vaan tehdään leikkauksia. Anna-Maja Henrikssonin mielestä taloustilanne vaatii tätä.
Koulutuksen leikkaukset huolettavat myös rkp:n edustajia. Mats Nylund oli lisäksi huolissaan ruotsin kielen asemesta.
– Hallituksen viittaukset ohjelmassa perustuslakiin ovat tyhjää täynnä, itsentäänselvyys. Ohjelmassa ei itse asiassa sanota ruotsin kielestä mitään, puhisee Mats Nylund.
Yritystuet ja säännösten purku
Kristillisten Peter Östman pitää byrokratian purkamista ja yrittämisen tukemista mm. verotuksen kautta tärkeänä ja konkreettisena tuloksena hallitusohjelmassa.
Häntä huolettaa yhteiskuntasopimuksen syntymiseen halliituksen asettamat ehdot.
– Jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun, hallitus uhkaa leikata 120 miljoonaa euroa lapsilisistä. Se on iso leikkaus ja lapsilisäthän eivät edes kuulu työmarkkinaneuvotteluihin, ihmettelee Peter Östman.