Yle Uutisten haastattelemat sosiaalipolitiikan asiantuntijat arvioivat, että Sipilän hallituksen leikkauksista kärsivät erityisesti paljon palveluja käyttävät ja tulonsiirtoja saavat ihmiset. Etuuksien tasoon uhkaa tulla pysyvä alennus.
Hallitus leikkaa menoja neljällä miljardilla vuoteen 2019 mennessä. Isoimmat leikkaukset, lähes kaksi miljardia euroa, kohdistuvat sosiaalietuuksiin ja
niiden indeksikorotuksiin.
Neljän miljardin päälle on tulossa vielä 1,5 miljardia lisää, jos kilpailukykyä parantavaa yhteiskuntasopimusta ei saada tänä kesänä aikaan. Tällöin muun muassa lapsilisistä ja työttömyysturvasta leikattaisiin 120 miljoonaa euroa.
Tuleva pääministeri Juha Sipilä sanoi, että kipeät menoleikkaukset kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on eri mieltä.
– Näinhän ei ole. Jos rikkaiden veroja ei kiristetä, köyhät kärsivät aina enemmän leikkauksista. Venevero on tulossa, mutta siinä ei ole riittävästi katetta tasapuolisuudelle.
Ei huomiota köyhyyteen ja tuloeroihin
Hiilamon mukaan uusi hallitus ei kiinnitä huomiota köyhyyteen eikä tuloerojen kasvamiseen. Hän vertaa Sipilän hallitusta tässä suhteessa Paavo Lipposen ensimmäiseen hallitukseen (1995-1999), joka muistetaan myös kovista leikkauksista.
– Molemmissa ohjelmissa köyhyys mainitaan vain kehitysmaiden ominaisuutena. Tuloerojen kaventamisen sijaan molemmat ohjelmat tarjoavat tuloverojen alennuksia, Hiilamo ruotii.
– Kuitenkin esimerkiksi pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita on nyt enemmän kuin vuonna 1995 ja lähes yhtä paljon kuin 1997, jolloin ongelma oli edellisen kerran pahimmillaan.
Hiilamo nostaa kuitenkin yhden olennaisen eron Sipilän hallituksen hyväksi.
– Toisin kuin Lipponen Sipilä aikoo nyt armahtaa perusturvan varassa olevia. Työttömyysturvan säästöt on tarkoitus kohdistaa ansiosidonnaiseen turvaan. Takuueläkettäkin aiotaan nostaa aavistuksen verran.
– Se on tietysti hyvä asia, jos katsoo sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka ovat heikoimmassa asemassa.
Lasten kotihoitoa suositaan
Lipposen ja Sipilän hallitukset suhtautuvat eri tavoin myös lastenhoitoon. Lipposen hallitus leikkasi kotihoidon tuesta. Nyt keskustajohtoinen hallitus jättää sen rauhaan.
– Tämä on huomion arvoista ottaen huomioon, että ohjelmassa kiinnitetään muutoin paljon huomiota työhön kannustamiseen, Hiilamo toteaa.
Kotihoidon tuen sijasta Sipilän hallitus leikkaa päivähoidosta. Päivähoito-oikeutta rajoitetaan, päivähoitomaksut nousevat ja päiväkotien ryhmäkoot kasvavat.
Professori Saari: Kaikilta pyritty ottamaan
Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari ruotii Sipilän hallitusohjelmaa lempeämmin kuin professori Hiilamo. Saari antaa tunnustusta siitä, että uusi hallitus pyrkii kohdentamaan säästöjä laajapohjaisesti.
– Ei voi sanoa, että joku ryhmä pääsisi erityisesti helpommalla kuin muut. Tietysti leikkaukset väistämättä kasautuvat niihin kotitalouksiin, jotka käyttävät paljon tulonsiirtoja ja palveluja.
Indeksijäädytykset kasautuvat
Kipeät menoleikkaukset tehdään lyhyellä aikavälillä sosiaalietuuksien indeksien kautta, professori Saari arvioi. Niistä tehdään miljardin säästö. Indeksit jäädytetään, lapsilisien ja opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan kokonaan.
– Indeksien hyvä puoli on se, että ne muutokset ovat pieniä ja ihmiset ehtivät niihin sopeutua, Saari sanoo.
Indeksijäädytykset uhkaavat kuitenkin kasautua tietyille ihmisille.
– Siinä on kysymys niistä henkilöistä, joihin kohdistuu useampia indeksijäädytyksiä samanaikaisesti eli esimerkiksi henkilöt jotka saavat asumistukea, työttömyysturvaa, lapsilisiä jne. Ja jos siinä sattuu olemaan vielä yksinhuoltaja, niin saattaa tulla vielä sieltä palvelujärjestelmän puolelta lisäkohdennuksia.
Tällaisten tilanteiden ahdinkoa helpotetaan todennäköisesti toimeentulotuella. Toimeentulotuen indeksiä ei jäädytetä.
Etuuksien taso putoaa pysyvästi
Professori Saari pitää indeksijäädytysten huonoa puolena myös sitä, että etuuksien taso jää todennäköisesti pysyvästi aiempaa alemmaksi.
– Pääsääntöisesti kun hyvinvointivaltioita on uudistettu tällä tavalla, niin niitä leikkauksia ei ole myöhemmin pystytty kompensoimaan eli tässä tapahtuu pikku hiljaa tasosiirtymä.