Hallitusneuvottelujen vetäjä, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo, ettei sote-mallista ole tehty vielä päätöstä.
– Tavoitteenamme on hallitusneuvotteluiden aikana tehdä poliittinen prioriteetti siitä, mikä on polku eteenpäin. Tässä on käytännössä kaksi mallia, joista pitää valinta tehdä: kuntayhtymäpohjainen malli tai kuntaa suurempi itsehallintoaluemalli. Tätä päätöstä ei vielä olla tehty, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Sipilän mukaan sote-ratkaisun portaita on kuitenkin rakennettu ja soteratkaisu on hyvässä asennossa.
– Hallitusohjelmaneuvottelujen aikana tehdään hyvin tarkat askelmerkit siitä, että miten kivijalka eli julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan kuntoon, se integraatio ja rakenneuudistus tehtyä ja sille varsin nopea aikataulu. Seuraavalla portaalla on siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen työterveyshuollon erityisasema huomioiden. Pyrimme saamaan myös tämän vaalikauden aikana valmiiksi. Sitten kun nämä kaksi porrasta ovat pohjalla, pystymme etenemään valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistamisen portaalla.
Sipilän mukaan yli vaalikauden kestävissä ratkaisuissa pitää olla myös oppositiopuolueet mukana.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo, että sote-ratkaisu on iso asia.
– Uskon, että tämä saadaan vietyä maaliin. Portaat ja tahtotila ovat olemassa.
Myös kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on luottavainen, että ratkaisu saadaan.
– Sote-jumppa jatkuu sillä tavalla, että hypätään tasajalkaa portaita ylös ja alas ja ratkaisu löytyy.
"Tasapainossa viimeistään 2021"
Sipilä esitteli tiedotustilaisuudessa kaaviokuvaa hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman vaikuttavuudesta. Hän kertoi, että toimia haetaan neljässä eri "korissa".
Sipilän mukaan kuntien velvoitteista haetaan miljardin säästöjä, jotka tulevat voimaan pikkuhiljaa.
Hän kertoi, että sote-uudistuksen ja julkisen sektorin tuottavuustoimien (3 milljardia) tähtäin on vuodessa 2030, mutta ne tulevat voimaan asteittain.
Kaaviossa ovat yhdistettynä esillä olleet neljän miljardin säästötoimet julkiselle sektorille ja vuoteen 2021 mennessä vaikuttavat rakenneuudistukset.
Lisäksi kasvun ja työllisyyden toimilla tähdätään 1,5 miljardin euron sopeutukseen.
– Ehdollinen säästölista tehdään toiselle puolelle, ellei kasvu- ja työllisyyspaketin taakse saada uskottavia toimia, hän huomautti.
Sipilän mukaan vuoteen 2019 mennessä vaikutusta pitäisi olla noin 4–5 miljardia koko julkisessa taloudessa ja vuoteen 2021 mennessä kuusi miljardia.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaalikauden lopussa vuonna 2019 kuntatalous ja valtiontalous ovat hieman alijäämäisiä, mutta viimeistään vuonna 2021 ollaan tasapainossa.