Aluetieteen professori Hannu Katajamäki, kuten muutkin, seurasi eduskuntavaalien tuloksen selviämistä mielenkiinnolla.
– Ei Keskustan voitto ollut kauhean iso yllätys ja se oli ehkä vähän pienempi kuin odotettiin. Toinen, kolmas ja neljäs sija oli sitten yllätys, Hannu Katajamäki sanoo.
Hallitusveikkauskin aluetieteilijältä irtoaa:
– Veikkaukseni on, että hallitus syntyy kolmen puolueen varaan. Ne ovat Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus. Sosialidemokraatit ja koko vasemmisto kokivat niin dramaattisen tappion, että niiden kannattaa ehkä miettiä asioita oppositiossa. Sipilän kannalta olisi ehkä hyvä, että Sdp olisi mukana, jolloin yhteydet työelämään olisivat olemassa.
Vihreitä Katajamäki ei näe hallituksessa, vaikka vaalit menestyksekkäät puolueelle olivatkin.
– Vihreiden kannalta on ironista, että he saivat kaikkien aikojen vaalituloksen väärissä vaaleissa, Katajamäki sanoo.
– Vihreiden on täysin mahdotonta mahtua samaan hallitukseen Perussuomalaisten kanssa. Ainoa mahdollisuus on punamulta, jossa Perussuomalaiset on ulkopuolella – joka on ihan mahdoton tilanne. Vihreille asetelma on ikävä, kun hallituksen ovi ei avaudu millään.
Tahto ja tavoitteet kohtaavat realiteetit?
Eduskuntavaalit 2015 olivat Keskustan voittovaalit. Kysyttäessä, voittiko vaaleissa myös maaseutu, aluetieteen professori viittaa Suomen karttaan.
– Keskusta mielletään pienten paikkakuntien puolustajaksi ja edunajajaksi. Jos karttaa katsotaan, sitä valtavaa vihreyttä, joka peittää Suomen, niin se on yhä maaseutupuolue. Ei pelkästään, mutta ehkä maaseutu saa vähän enemmän huomiota, Hannu Katajamäki miettii.
Katajamäen mukaan viime vuosien säästämisen ja hallinnollisten toimenpiteiden myötä kansalaisten yleinen tyytymättömyys siihen, että kansalaisten arki on jätetty liian vähälle huomille, on lisääntynyt.
– Juha Sipilä on kertonut, että ei pidä keskitetyistä ratkaisuista, vaan haluaa hajautettuja. Kyllähän sen linjan pitää jollain lailla tulla näkyviin; ei jättimäisiä kuntaliitoksia, keskustelua demokratiasta ja keskustelua mahdollisesta demokraattisesta maakuntahallinnosta.
– Alueulottuvuus otetaan esiin ja maatalouden edunvalvonta nousee esiin, Katajamäki arvelee.
Vaikka tahtoa olisi, vaatii todellisuus mahdollisesti kuitenkin joustoa tavoitteissa, Katajamäki muistuttaa. Vain aika näyttää, miten Suomen sisäiset asiat ja esimerkiksi kansainvälisen talouden paineet saadan sovitettua yhteen.
– Jos ajattelee tätä kyynisesti, niin vaikka tahto on vahva, realiteetit pakottavat tietynlaiseen toimintaan. Niin, että välttämättä politiikan suunta ei sittenkään muutu niin paljon.
– Uskon viisauteen ja ymmärrykseen siitä, että ollaan aika vaikeassa tilanteessa – ja Suomi on aina silloin ollut parhaimmillaan. Olen optimisti siitä, että yhtenäisyys nyt löytyy ja päästään eteenpäin, Katajamäki sanoo.