Puolueita erottaa näissä vaaleissa eniten se miten ne sopeuttaisivat valtiontaloutta ensi hallituskaudella, sanoo valtio-opin professori Lauri Karvonen Åbo akademista.

Erot näkyvät selvästi vaaliohjelmista, joiden perusteella puolueet säästäisivät ensi vaalikaudella aivan eri summia.

– Ääripäät ovat kauempana toisistaan kuin normaalisti suomalaisessa politiikassa. Vasemmistoliiton ja kokoomuksen sopeuttamisohjelmat ovat toistensa vastakohtia, Karvonen sanoo.

Vasemmistoliitto tukisi taloutta julkisin varoin ja ottaisi lisää lainaa. Kokoomus sen sijaan haluaa ennen kaikkea leikata valtion menoja. Muut puolueet ovat tältä väliltä.

Tilanne on viime vuosikymmeniin verrattuna Karvosen mukaan uusi, koska ääripäissä olevat puolueet tuskin sopisivat samaan hallitukseen.

– Meillä on ollut oikeastaan viimeiset 30 vuotta pragmaattista ja epäideologista hallituspolitiikkaa, missä puolueet ideologisesta väristä riippumatta ovat pystyneet tekemään myös talouspoliittista yhteistyötä keskenään. Nyt otetaan aika selvin sanoin välimatkaa toisiin puolueisiin, Karvonen jatkaa.

Karvonen tulkitsee, että kokoomus lähti selvemmin elvytyksen vastaiselle linjalle, kun pääministeri Jyrki Katainen vaihtui Alexander Stubbiin.

Verojen keventämisestä tai kiristämisestä puoleet eivät ole Karvosen mukaan yhtä selvästi erimielisiä, mutta verolinjoissakin on selviä eroja.

Perinteinen jako vasemmisto- ja oikeistopuolueiden välillä näkyy myös siinä miten puolueet torjuisivat työttömyyttä.

Katso tästä myös miten taloustutkimuslaitokset ruotivat puolueiden vaaliohjelmien talous- ja työllisyyslinjauksia.

Punamulta "poliittisesti helpoin"

Hallitusneuvottelujen kannalta on Karvosen mukaan erittäin ratkaisevaa se pyritäänkö perussuomalaiset ottamaan mukaan. Puolueesta merkittävä osa on jyrkän kielteinen uusien Kreikan tukipakettien suhteen, mikä sitoo hallitukseen pyrkivän puoluejohtaja Timo Soinin käsiä.

–Jos otetaan tosissaan ne linjanvedot joita perussuomalaiset ovat koko ajan, jo viime vaalien alla tehneet, niin sitä on vaikea sovittaa yhteen perinteisen, varovaisen suomalaisen eurooppapolitiikan kanssa, Karvonen sanoo.

Poliittisesti helpointa olisi Karvosen mukaan se, että perinteiset punamultapuolueet keskusta ja SDP muodostaisivat hallitukseen, jota täydennettäisiin pienillä puolueilla, joista RKP ja kristillisdemokraatit ovat helpoiten mukaan otettavat. Eri kysymys on se, riittäisikö pohja enemmistöön eduskunnassa.

Karvonen epäilee, että kokoomuksella voi olla sisäinen paine jättäytyä oppositioon, jos puolueella menee niin huonosti kuin viime kuukaudet on näyttänyt.