Vuonna 2011 valittu eduskunta päättää työnsä tänään keskiviikkona. Päättäjäiset pidetään eduskuntatalon remontin takia poikkeuksellisesti Finlandia-talossa.
Myös vaalikausi jää historiaan poikkeuksellisena. Sen alku oli pitkälti eurokriisin taltuttamista. Loppukautta leimasi hallituksen sisäinen eripura ja maailmapoliittisen tilanteen kiristyminen.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien tulos oli hätkäyttävä. Perussuomalaiset saivat Suomen historian suurimman vaalivoiton ja lisäsivät paikkamääränsä viidestä 39:ään. Puolue ei kuitenkaan suostunut hallitukseen, koska ei halunnut puheenjohtaja Timo Soinin mukaan olla hyväksymässä eurokriisin hoidon vaatimia uusia tukipaketteja.
Vaalien ehdottoman voittajan kieltäydyttyä hallitusneuvotteluista tuli pitkät ja vaikeat. Lopputuloksena oli kokoomuksen Jyrki Kataisen johtama kuuden puolueen sateenkaarihallitus, joka nimitettiin juhannusviikolla.
Poliittista liimaa puolueiden välillä ei ollut, vaan kittinä toimi vain yksityiskohtainen hallitusohjelma.
Nurinaa kuului heti hallituspuolueiden sisältäkin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei ollut yksimielinen hallitukseen osallistumisesta, vaan vastaan äänestäneet Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrittiaho erotettiin ryhmästä juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Irlantia, Kreikkaa, Kyprosta ja vakausmekanismia
Eurokriisi oli jo meneillään uuden eduskunnan aloittaessa, mutta sen hoito työllisti koko eduskuntaa ja varsinkin EU-asioita hoitavaa suurta valiokuntaa. Pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen olivat valiokunnan vakiovieraat.
Oppositio vaati vastauksia kriisinhoitoon myös viidellä välikysymyksellä. Perussuomalaiset tekivät ensimmäisen eurokriisiin liittyvän välikysymyksen heti ensimmäisenä syksynä ja viimeisen nyt tammikuussa.
Kunta- ja soteuudistukset päättyivät mahalaskuun
Kataisen hallitus lähti tekemään kunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta suurin elkein. Kumpaakaan ei kuitenkaan saatu päätökseen saakka.
Uudistushankkeet työllistivät eduskuntaa ja puhuttivat edustajia. Näihin liittyen Kataisen hallitus sai vastattavakseen viisi uudistuksiin liittyvää välikysymystä.
Kuntauudistuksen hallitus hautasi itse, mutta sote-uudistusta se yritti viedä läpi viimeiseen saakka. Uudistus kuitenkin raukesi aivan vaalikauden viime kuukausina, kun perustuslakivaliokunta arvioi esityksen vaativan suuria muutoksia ollakseen perustuslain mukainen.
Vaalikauden suurhanke lässähti, vaikka pääministeri Katainen oli pyytänyt hankkeeseen myös oppositiopuolueiden puheenjohtajien tukea.
Hallitus kompasteli säästömiljardeihin
Hallitusneuvottelujen suurimpia erimielisyyksiä kokoomuksen ja SDP:n välillä oli näkemys vaalikauden talouskehityksestä. Taloudenpito aiheutti kompurointia myös pitkin vaalikautta.
Hallitus teki muun muassa osinkoverouudistuksen, josta oppositiopuolue keskustan tuore yrittäjätaustainen puheenjohtaja Juha Sipilä löysi karkean virheen. Hallitus joutuikin korjaamaan esitystään.
Näyttävin epäonnistuminen oli niin kutsuttu rakennepaketti, jolla hallitus pyrki hillitsemään menojen kasvua miljardeilla. Se rupesi murenemaan pala palalta ja aivan viime töikseen myös hallitus äänesti uudistusehdotuksiaan vastaan, joista osa olisi kuulunut nimenomaan talouden tasapainoon tähtäävään rakennepakettiin.
Jytkyn jälkeen alkoi arki
Perussuomalaisten vaalimenestys, "jytky" kuten puheenjohtaja Soini sitä nimittää, toi eduskuntaan monia uusia edustajia, joilla ei ollut kokemusta edes kunnallispolitiikasta. Perussuomalaisten ryhmä onkin ollut tarkassa syynissä.
Ensimmäinen koko eduskuntaa ravistanut kriisi syntyi, kun osa hallintovaliokunnan jäsenistä ei pitänyt perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa sopivana puheenjohtajana valiokunnalle, joka käsittelee mm. maahanmuuttoon liittyvät lakiesitykset.
Halla-aho oli kommentoinut korkeimman oikeuden hänelle blogikirjoituksesta langettamaa tuomiota tavalla, jota osa kansanedustajista piti oikeusjärjestelmän vähättelynä. Halla-aho luopui valiokunnan puheenjohtajuudesta 2012 ja tilalle valittiin Pirkko Mattila.
Kansanedustaja James Hirvisaari puolestaan erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja puolueesta vuonna 2013. Erottamista oli jo edeltänyt määräaikainen sulkeminen ryhmästä.
Taustalla oli Hirvisaaren avustajan kirjoitus, jossa ehdotettiin hihamerkkejä eri kansanryhmille, jotta poliisi pystyisi tunnistamaan heidät helpommin. Myöhemmin Hirvisaari aiheutti pahennusta kutsumalla eduskuntaan äärioikeistolaisaktivistin, jonka eduskunnan lehterillä tekemiä natsitervehdyksiä Hirvisaari kuvasi. Kuvia julkaistiin Facebookissa.
Erottamisensa jälkeen Hirvisaari liittyi Muutos 2011 -puolueeseen, ja perusti yhden miehen eduskuntaryhmän.
Kahdet vaalit
Nyt työnsä päättävän eduskunnan aikana Suomessa on järjestetty kahdet vaalit: presidentinvaalit 2012 ja EU-parlamenttivaalit vuonna 2014. Istuvista kansaedustajista viisi valittiin europarlamenttiin: perussuomalaisten Jussi Halla-aho, SDP:n Mia-Petra Kumpula-Natri, Vasemmistoliiton Merja Kyllönen, ja kokoomuksen Alexander Stubb ja Henna Virkkunen. Stubb ilmoitti jatkavansa kansanedustajana.
Eurovaalien alla huhtikuussa 2014 myös pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti lopettavansa sekä hallituksen että kokoomuksen johtamisen. Kataisesta tuli syksyllä 2014 Suomen uusi EU-komissaari.
Hallituksen sisäinen mureneminen oli Kataisen ilmoituksen aikaan jo täydessä käynnissä. Vasemmistoliitto oli lähtenyt hallituksesta oppositioon maaliskuussa 2014, koska puolue ei puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan voinut hyväksyä perusturvaan kaavailtuja heikennyksiä.
Keväällä myös valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli saanut haastajan ja kesäkuun puoluekokouksessa Urpilainen hävisi ay-taustaiselle Antti Rinteelle.
Kokoomuksen puoluekokous valitsi Kataisen seuraajaksi Alexander Stubbin, jonka hallitus aloitti juhannuksen jälkeen 2014.
Syyskuussa 2014 vihreät erosivat hallituksesta, koska vastustivat muutosta Fennovoiman ydinvoimalupaan.
Viimeisenä talvena hallituksella oli eduskunnassa enää tukenaan 101 kansanedustajaa, oppositiolla edustajia oli 98.
Kansalaisaloite vakiinnutti paikkansa
Eduskunta hyväksyi miltei ensi töikseen esityksen kansalaisaloitteesta. Vaalikaudella aloitteita tuli yhteensä kuusi, joista kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista meni läpi.
Kansalaisaloitteiden käsittely löysi uomansa, sillä nyt on päätetty että kaikista kansalaisaloitteista tehdään aina valiokunnan mietintö, olipa aloitteella sitten eduskunnan enemmistön tuki tai ei.
Naisia ennätysmäärä
Kevään 2011 vaaleissa eduskuntaan valittiin 85 naista eli enemmän kuin koskaan.
Uusia kansanedustajia tuli 84, joista tosin 9 oli ollut joskus aiemmin kansanedustajana.
Vaalikauden aikana kokoomuksen Jyrki Häkämies valittiin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi, RKP:n Astrid Thors Etyj:n vähemmistövaltuutetuksi, Keskustan Mari Kiviniemi OECD:n apulaispääsihteeriksi ja Vihreiden Anni Sinnemäki Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi.
Nyt keväällä 2015 eduskunnasta luopuu 32 kansanedustajaa, joista esimerkiksi demareiden Jouko Skinnari tuli eduskuntaan jo vuonna 1980.