Carl Haglundin (r.) syntilista saattaa olla lyhyt, mutta se on raskauttava. Hän nimittäin julkisti norjalaisessa Aftenposten-lehdessä pohjoismaisten kollegoidensa kanssa arvioita lähialueidemme turvallisuudesta.

Lopputulos oli se, että Venäjän aggressiivisen toiminnan takia puolustusyhteistyötä täytyy lisätä muiden pohjoismaiden kanssa.

Loogista ajattelua, ehkäpä hyvinkin.

Mutta jokin tässä mättää pahasti. Venäjä, Suomi ja uhka – nämä sanat eivät ennen vanhaan mahtuneet samaan lauseeseen, eivätkä varmasti ministeritason vaikuttajan lausumina.

Viisaammat saavat tykönään pohtia, olemmeko siirtyneet ison karhun varjosta normaalin demokraattisen valtion toimintamalleihin. Vai ehkäpä vain kaivamme verta nenästä uhoavalla tyylillämme?

Vaikeaksi on joka tapauksessa mennyt Suomenkin ulkopolitiikka. Mitähän se mahtaisi Urho Kaleva Kekkonen tuumia tilanteesta.