Kokoomuksen suosio on ollut pitkään Keski-Suomessa maan keskiarvoa vaatimattomampi. Myös neljä vuotta sitten puoluetta kannatti viidennes koko maan äänestäjistä, mutta Keski-Suomessa kokoomuksen ääniosuus jäi 15 prosenttiin.

Edellisvaaleissa menestys kuitenkin koheni vuoden 2007 vaaleihin verrattuna, ja 1300 äänen lisäys tuotti puolueelle vaalipiiristä yhden lisäpaikan. Toiselle kaudelle päässeen Henna Virkkusen vanavedessä Arkadianmäelle sujahti JYPin maalivahtina kannuksensa hankkinut Sinuhe Wallinheimo.

Kun Virkkusesta tuli viime kesän eurovaaleissa ensimmäinen keskisuomalainen meppi, jyväskyläläinen Mikael Palola pääsi loppukaudeksi eduskuntaan. Saarikan peruspalvelujohtaja pyrkii nyt jatkokaudelle samoin kuin Wallinheimo.

Näyttäviä vaalikampanjoita

Mikael Palola käy tavoitteensa eteen näyttävää vaalikampanjaa – vaalirahoituksesta antamansa ennakkoilmoituksen mukaan hän käyttää vaalityöhön 56 000 euroa.

Kovin paljon pienemmäksi tuskin jää kollega Wallinheimon tai ensimmäiselle kaudelleen pyrkivän Annamaija Mannisen budjetti. Molemmat ovat kampanjoineet näyttävästi, etenkin vaalien ensikertalainen Manninen jo pitkään. Ylen vaalikoneessa kumpikin arvioi vaalibudjetikseen 20 000 - 50 000 euroa, vaalirahoitusilmoitusta he eivät ole vielä jättäneet.

Tähän mennessä vapaaehtoisen vaalirahoitusilmoituksen on ennakkoon jättänyt puolet kokoomusehdokkaista. Ilmoitusten mukaan pienin budjetti on nuorella pihtiputaalaisella Juuso Lahtisella, 4000 euroa. Muut summat vaihtelevat 7500:sta 25 000 euroon.

Mikä tekee kansanedustajan työstä niin haluttavan, että sen saamiseksi on valmis sijoittamaan kampanjointiin jopa kymmeniätuhansia euroja?

– Vaikuttaminen ja vastuunkanto, Wallinheimo kertoo omista ehdokkuusmotiiveistaan. Radiohaastattelussa hän täsmensi käyttävänsä kampanjointiin noin 30 000 euroa.

Jyväskylä vahvaa aluetta

Kokoomuksen suosio on aaltoillut maakunnassa vuosikymmenten mittaan siten, että puolueella on ollut välillä kaksi, välillä vain yksi edustaja. 60- ja 70-luvulla puolueen vahva mies maakunnassa oli Pentti Sillantaus, joka päätti eduskuntauransa helsinkiläisenä kansanedustajana.

Jyväskylä on kokoomuksen ydinaluetta Keski-Suomessa, ja täältä ovat ponnistaneet eduskuntaan myös Matti Jaatinen, Helena Pesola ja Matti Lahtinen sekä viimeksi ennen Virkkusta Juha Karpio ja Ahti Vielma.

Tälläkin kertaan ehdokaslistan enemmistö – 9 neljästätoista – tulee Jyväskylästä, mukaan lukien molemmat istuvat kansanedustajat.

– Meillä on sellainen tilanne, että vahvin kannatus meillä on näissä väestörikkaammissa paikoissa, ja siinä mielessä tuo näyttää sen todellisen tilanteen, piirin puheenjohtaja Pauli Partanen muotoilee.

Sekä Ylen että Keskisuomalaisen teettämät tuoreimmat vaalikyselyt maaliskuulta ennustavat kuitenkin, että kokoomus menettää yhden paikan. Viimeisimmän kyselyn perusteella näyttää siltä, että tuo paikka olisi menossa vihreille.

– Gallupit elää ja liikkuvia äänestäjiä on paljon. Hyvällä työllä voidaan se toinenkin paikka saada, uskoo jatkokaudelle mielivä kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo.

Pauli Partanen sanoo, että kokoomus on joutunut olemaan ukkosenjohtajana.

– Kokoomus on joutunut kertomaan, missä tilanteessa Suomi on, ja ei ole oltu väärässä valitettavasti, Partanen arvioi suosion laskun syitä.

Partanen ja Wallinheimo edustivat kokoomusta Ylen alueellisessa puoluepäivän osuudessa Radio Keski-Suomen päivälähetyksessä. Puoluepäivän haastateltavat nimeää puolue.

Porvarikortit pöytään

Mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä enemmän kortteja puolueet lyövät pelipöytään. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on listannut puolueensa leikkauskohteita: etuuksien jäädyttäminen, ansiosidonnainen työttömyysturva, kehitysyhteistyö, sekä valtion toiminta kuten ministeriöt.

Samalla linjalla ovat keskisuomalaisehdokkaat: Ylen vaalikoneessa kaikki 14 ehdokasta kannattavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan rajoittamista.

– Meidän pitää saada ihmisiä aktiivisesti työhön, ja aina työn vastaanoton pitää olla parempi vaihtoehto kuin joutenolo, Partanen perustelee puolueensa linjausta.

Kaikki keskisuomalaiset kokoomusehdokkaat haluavat myös tasapainottaa valtion ja kuntien taloutta ensisijaisesti menoja leikkaamalla. Wallinheimo näkee julkisella puolella paljon leikkauskohteita.

– Varsinkin (kuntien) sosiaalipuolella on paljon sellaisia juttuja, ja sote-uudistus pitää saada maaliin.

– Indeksejä jäädytetään, yritystukia leikataan, kehitysapua varmasti osaltaan leikataan, ja ansioturvan mahdollinen puolitus. Kyllä siellä keinoja on, mutta ne on vaikeita keinoja kaikki, Wallinheimo toteaa.

Keskisuomalaiset kokoomusehdokkaat ovat lähes yksimielisiä myös siitä, että Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

– Suomalaiset saa aika hyvin tukia kotiin, ja jos saat tuhat euroa tukia versus että saisit 1300 euroa esimerkiksi matalapalkkatyössä niin eihän se kauheasti kannusta työntekoon, Wallinheimo toteaa.

Toiveissa Nato ja porvarihallitus

Kokoomuslaiset ovat tunnetusti Nato-myönteisiä, eikä Keski-Suomen ehdokaskaarti tee tässä poikkeusta: kaikkien mielestä Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

– Meidän on pidettävä huoli siitä, että oma puolustus on sellaisten välineiden kanssa liikkeellä, että on mahdollista hoitaa tämä maanpuolustus. Siihen tarvitaan kumppaneita, ja Nato on yksi järkevä vaihtoehto, toteaa ammattisotilaana elämänuransa tehnyt Pauli Partanen.

– Katsoo esimerkiksi Venäjän naapureita ketä ei kuulu Natoon niin siellä on Ukraina, Valko-Venäjä, taitaa olla Moldova ja Suomi, että aika omituisessa ryhmässä me ollaan, Sinuhe Wallinheimo huomauttaa.

Kokoomus on tehnyt vaalikampanjan edetessä jatkuvasti selvempää pesäeroa nykyiseen hallituskumppaniinsa SDP:hen. Partanen ja Wallinheimo eivät epäröi, kun heiltä kysyy mieluisinta hallituskokoonpanoa eduskuntavaalien jälkeen:

– Oikeistoenemmistöinen hallitus, Partanen napauttaa.

– Kyllä se menee porvarihallituksen puolelle, vahvistaa Sinuhe Wallinheimo.