Huhtikuussa suomalaiset valitsevat jälleen 200 henkilöä edustamaan näkemyksiään ja arvojaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Eduskuntavaalit järjestetään 19. huhtikuuta.
Suomi on jaettu eduskuntavaaleissa 13 vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan asukasmäärään perustuva määrä kansanedustajia. Suurin paikkamäärä on 35 edustajan Uudellamaalla, pienin on Ahvenanmaan yhden kansanedustajan vaalipiiri.
Eduskuntavaaleissa käytetään Suomessa suhteellista vaalitapaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka vaaleissa äänestetäänkin ehdokasta, ääni menee ensisijaisesti ehdokkaan puolueelle.
Ehdokkaat sijoitetaan puolueissa järjestykseen äänimäärän perusteella. Ehdokas saa järjestyslukuunsa ja puolueen saamaan äänimäärään pohjautuvan vertailuluvun, joka määrittelee ehdokkaan pääsyn eduskuntaan.
Koska puolueen merkitys on eduskuntavaaliäänestyksessä suuri, on mielenkiintoista arvioida puolueiden vaaliohjelmia ennen äänestyspäätöksen tekemistä. Vaaliohjelmat muodostavat myös pohjan hallitusneuvotteluille.
Vaaliohjelmat suurennuslasin alla
Tässä kirjoituksessa on arvioitu kahdeksan suurimman eduskuntapuolueen vaaliohjelmia liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Yle Urheilun eduskuntapuolueiden puheenjohtajille teettämää liikuntatenttiä.
Ohjelmien keskinäinen vertailu on sikäli haastavaa, että ne ovat hyvin erityyppisiä. Toiset ovat lyhyitä ja yleisluontoisempia, toisissa on taas tuplasti enemmän sivuja ja pikkutarkkoja yksityiskohtia. Puolueilla on virallisten vaaliohjelmien lisäksi erilaisia teemakohtaisia ohjelmia.
Vaaliohjelmista kuitenkin näkee, mitä kysymyksiä eri puolueet ovat päättäneet nostaa esille. Se on äänestäjille kuin näyteikkuna puolueen tärkeiksi näkemiin teemoihin.
Vihreät ja perussuomalaiset eivät mainitse liikuntaa
Helpointa on erottaa joukosta ne puolueet, joilla ei ole vaaliohjelmassaan lainkaan mainintaa liikunnasta. Nämä puolueet ovat vihreät ja perussuomalaiset.
Vihreät tosin julkaisi vuoden alussa 14 kohdan listan, jonka avulla se tavoittelee liikkuvampaa yhteiskuntaa. Puolue on siis ottanut osaa liikuntakeskusteluun, mutta ei ole ulottanut sitä vaaliohjelmaansa.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanookin, että liikunta on puolueelle erittäin tärkeä teema, vaikkei se olekaan löytänyt tietään vaaliohjelmaan asti.
Niinistön mukaan vihreiden ajattelun ytimessä on ihmisten hyvinvoinnin ylläpito. Puheenjohtajan mielestä se tarkoittaa sitä, että kaupungit, yhteisöt, liikenne, terveydenhuolto ja harrastukset suunnitellaan tavalla, joka kannustaa ihmisiä liikkumaan. Vihreät siis haluaisi saada ihmisten arkeen luonnollista liikettä.
– Vihreät lupaa pitää huolta siitä, että kaikki suomalaiset pääsevät liikkumaan, Niinistö lupaa.
Yle Urheilun Niinistölle teettämän liikuntatentin voi katsoa tästä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini perustelee liikunnan puuttumista vaaliohjelmasta tiivistämisellä.
– Se on tiivis, strateginen vaaliohjelma, jossa puhutaan talousasioita. Liikunta on mainittu meillä eritysohjelmissa. Koulutuspoliittisessa ohjelmassa mainitaan koululiikunta ja sosiaalipoliittisessa ohjelmassa puhutaan kuntoutuksesta ja liikunnasta, Soini sanoo.
Soinin liikuntahaastattelu on mahdollista katsoa tästä.
Vasemmistoliitto ja keskusta: "Tunti liikuntaa päivässä"
Muiden puolueiden vaaliohjelmissa pyörii paljon samoja liikuntateemoja: lisää liikuntaa kouluihin ja päiväkoteihin, kävelyn ja pyöräilyn huomioimista suunnittelussa ja taloudellisten esteiden poistamista liikunnan harrastamiselta. Lisäksi haluttaisiin helpottaa urheiluseuratoimintaa: kansalaisjärjestöjen asemaa tulisi parantaa ja lahjoituksille olisi saatava verovähennysoikeus.
Liikuntaa koskevan tekstin määrällä mitattuna aktiivisin liikuntapuolue on vasemmistoliitto. Heidän vaaliohjelmassaan nostetaan isosti esille liikkumattomuuden aiheuttamat ongelmat ja sen aiheuttama eriarvoistuminen.
Puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mielestä valtion tukimuotojen painopisteen tulee olla koko kansan liikkumisessa. Erityisen tärkeää Arhinmäen mielestä on lasten ja nuorten liikkumisen mahdollistaminen.
– Tulemme tekemään kaikkemme sen eteen, että harrastamisen kustannuksia saadaan alaspäin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus liikuntaharrastukseen, Arhinmäki sanoo.
Vasemmistoliitto mainitsee lisäksi ohjelmansa konkreettisena tavoitteena, että kouluissa tulisi olla liikuntaa tunti päivässä. Lisäksi liikkumisessa olisi otettava huomioon lasten ja nuorten erilaiset tarpeet ja liikuntatuntien sukupuolijaosta olisi luovuttava.
Arhinmäen liikuntatentti on kokonaisuudessaan nähtävissä täällä.
Myös keskustan vaaliohjelmassa korostetaan koko kansan liikuntaa. Julkisilla varoilla halutaan tukea omaehtoista, eri väestöryhmät saavuttavaa harrastamista. Lasten, nuorten ja vähävaraisten liikkumismahdollisuuksien varmistaminen ja vanhusten liikuntatarpeista huolehtiminen nähdään tärkeiksi.
Tunti liikuntaa päivässä -tavoite on kirjattu myös keskustan vaaliohjelmaan. Puheenjohtaja Juha Sipilä näkee sen avaimena suomalaisten liikkumattomuusongelman ratkaisuun.
– Tunti liikuntaa päivässä on kärkiteema. Toinen tärkeä asia on esteiden ja rajoitteiden poistaminen urheiluseuratoiminnasta, Sipilä sanoo.
Sipilän näkemyksiä liikunnasta ja urheilusta voi katsoa täältä.
Rinne: "Pitkäaikaistyöttömät töihin urheiluseuroihin"
SDP esittää vaaliohjelmassaan, että liikuntaharrastus tuotaisiin koulupäivän yhteyteen kaikille, maksukykyyn katsomatta.
Muita suoria liikuntamainintoja ei demarien vaaliohjelmassa ole, mutta SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väläyttää Yle Urheilun liikuntatentissä ideaa, jossa yhdistettäisiin pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja urheiluseurojen tukeminen.
– Meillä on tällä hetkellä yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä. Tälle joukolle pitää järjestää työtä jollain tavalla täydellä palkalla. Olen ajatellut, että yksi mahdollisuus olisi tukea urheiluseuroja niin, että niihin saataisiin päätoimisia työntekijöitä pitkäaikaistyöttömien joukosta, Rinne toteaa.
Puheenjohtaja antaa myös lupauksen liikunnan ystäville.
– Jos SDP:n lähtökohdat talouskasvun luomisen edellytyksille toteutuvat, vaalikauden lopussa meillä on tilanne, jossa pystytään käyttämään enemmän varoja liikuntaharrastuksen tukemiseen ja huippu-urheiluun, Rinne sanoo.
Kokoomuksella teemana hyvinvoinnin lisääminen
Hyvinvoinnin lisääminen on yksi kokoomuksen vaaliohjelman viidestä pääteemasta. Asumisessa, palveluissa ja liikenteessä tulisi ohjelman mukaan suosia terveyttä edistäviä valintoja. Myös ikäihmisten toimintakykyä halutaan parantaa terveyttä ja hyvinvointia edistävillä palveluilla. Kokoomus ajaa lisäksi veropolitiikkaa, jolla edistettäisiin terveellisiä elämäntapoja ja liikkumista.
Puheenjohtaja Alexander Stubb kertoo olevansa huolissaan liikuntaharrastuksen kallistumisesta.
– Lasten harrastukset maksavat liikaa. Ne kulut on saatava pysymään siedettävissä rajoissa. Urheiluseuratoimintaa tulisi myös tuoda enemmän koulupäivien yhteyteen ja purkaa liiallista sääntelyä, Stubb sanoo.
Pääministerin liikuntatentti löytyy kokonaisuudessaan Yle Areenasta.
RKP ajaa tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia, Haglund tarttuisi liikkumattomuuteen
RKP:llä on vaaliohjelmassaan yksi liikuntaa koskeva linjaus. Ruotsalainen kansanpuolue haluaa luoda tasa-arvoisia edellytyksiä harrastaa urheilua ja muita vapaa-ajan harrastuksia.
Urheiluasioita hoitavalla ministerillä, puheenjohtaja Carl Haglundilla on vaaliohjelmaa enemmän sanottavaa urheilusta. Puolustusministeri on huolestunut etenkin suomalaisten kunnon heikkenemisestä.
– Itse näkisin, että meidän on vastattava tähän huolestuttavaa trendiin, jossa suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta aivan liian vähän. Tämä vaatii aktiivista otetta, jossa seurat ovat keskiössä. Seuratoiminta tulisi tuoda koulupäivien yhteyteen. Se madaltaisi kynnystä liikuntaan ja lisäisi liikkuvien määrää, Haglund, sanoo.
– Toivon että liikkumattomuuden ehkäisemistä jatketaan myös seuraavassa hallituksessa. Jos tähän ei puututa, trendi pahenee ja se tulee maksamaan paljon taloudellisesti ja inhimillisesti, urheiluasioista reilut puoli vuotta vastannut Haglund sanoo.
Haglundin liikuntatentin voi katsoa täältä.
Kristillisdemokraatit: Liikunta parantaa hyvinvointia
Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa on lueteltu 25 eri toimenpidettä, joilla hyvinvoitia voitaisiin parantaa. Liikunta mainitaan yhtenä keinona hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Ohjelmassa korostetaan kansalaisten omaa vastuuta, mutta todetaan myös, että yhteiskunnan ja työantajien tulisi luoda liikuntaedellytyksiä.
Puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoo, että liikunnalla on tärkeä asema suomalaisten hyvinvoinnissa.
– Koululiikunnalla on iso merkitys, mutta pelkkä liikuntatunti ei riitä. Arjen liikuntaa, välituntiliikuntaa ja vapaa-ajan liikuntaa tarvitaan lisää, Räsänen pohtii.
Räsäsen haastattelu on kokonaisuudessaan katsottavissa täältä.
Neljä puoluetta helpottaisi urheiluseuratoimintaa
Liikuntaa järjestetään Suomessa eniten urheiluseuroissa ja -järjestöissä.
Kansalaisjärjestöjen toiminnan helpottaminen on kirjattu SDP:n, keskustan ja RKP:n vaaliohjelmiin. Keskusta ja RKP purkaisivat järjestöihin kohdistuvaa byrokratiaa. Keskusta varmistaisi järjestöjen rahoituksen ja hyödyntäisi vapaaehtoistoimijoiden asiantuntemusta nykyistä laajemmin. Lisäksi SDP ja keskusta haluavat avata julkisia tiloja kansalaisjärjestöjen käyttöön, RKP haluaa lisäksi varmistaa toiminnan verovapauden.
Kristillisdemokraatit kirjoittaa valiohjelmassaan, että kolmannen sektorin työllistämiseen on ohjattava tukea.
Kunnat suuressa roolissa liikuntakentällä
On myös syytä muistaa, että liikunnan edistäminen tapahtuu Suomessa pitkälti kuntatasolla. Valtion liikuntabudjetti on 150 miljoonaa euroa, mutta kunnat laittavat urheiluun yhteensä satoja miljoonia vuodessa. Kunnissa tehdään viime kädessä päätökset, jotka joko vaikeuttavat tai helpottavat liikkumista. Esimerkiksi koko kansan lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ja liikuntasalivuorojen jakaminen on kuntien käsissä.
Aktiivinen vaikuttaminen ja vuorovaikutus poliitikkojen kanssa sekä kunta- että valtiotasolla myös vaalien välisenä aikana on tärkeää kansalaisten omien näkemysten toteutumiseksi.
Kirjoitus on laadittu eduskuntapuolueiden vaaliohjelmien ja puoluejohtajien haastattelujen pohjalta. Lisäksi läheenä on käytetty Valon erityisasiantuntija Laura Anderssonin haastattelua ja selvitystä.