Vihreillä ei ole koskaan ollut kansanedustajaa Keski-Suomesta. Edustajan saamiseen tarvittaisiin kannatuksen nousu noin yhdeksän prosentin tasolle viime vaalien 6,5 prosentista.
Vihreät on leimallisesti kaupunkipuolue, ja Keski-Suomessa puolueen kannatus keskittyy Jyväskylään. Kannatus Jyväskylässä oli viime vaaleissa 10 prosenttia, ja suurimmassa osassa muita Keski-Suomen kuntia puolue ei päässyt edes viiteen prosenttiin.
– Näissä vaaleissa on hiljalleen alkanut näkemään, että vastaanotto jopa niillä paikkakunnilla, joissa meillä ei ole toimintaa, on ollut todella positiivinen. Viime vaaleissa suhtautuminen meitä kohtaan saattoi olla jopa vihamielistä, nyt tullaan hakemaan esitteitä, sanoo Vihreiden Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ville Korhonen.
Ehdokasasettelu on kuitenkin edelleen jyväskyläkeskeistä, sillä kaksi kolmasosaa ehdokkaista on Jyväskylästä.
– Pidän ehdokasasettelua onnistuneena. Meillä on kuitenkin ehdokkaita myös Äänekoskelta, Laukaasta, Keuruulta ja Jämsästä, Korhonen sanoo.
Kova työpaikkatavoite
Vihreiden tavoite on 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Puolueiden tavoitteita Ylelle arvioineet taloustutkimuslaitokset pitävät tavoitetta epärealistisena.
– Jos on tahtoa, löytyy tie. Jos neljännes pienyrittäjistä työllistää edes yhden, saamme 40 000 uutta työpaikkaa. Keinona voisi olla se, että jos yrittäjä palkkaa tai kouluttaa uuden työntekijän, hänelle maksetaan kustannukset verohuojennuksena takaisin, sanoo Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Touko Aalto.
Osa työpaikoista voitaisiin Aallon mukaan rahoitta velalla.
– Voi miettiä, että jos nyt ei ole oikea hetki investoida vaikkapa 9- ja 4-teihin, jos nyt ei ole oikea hetki rakentaa kaksoisraidetta Jämsä-Orivesi -välille, niin koska sitten. Valtio saa miinuskorolla rahaa ja meillä on 500 000 ihmistä työttömänä. Nyt on se investoinnin paikka, Aalto sanoo.
Vaaliohjelmasta ei löydy velkaa
Vihreiden eduskuntavaaliohjelmasta ei löydy lainkaan sanaa "velka". Puolue näkeekin, että velka olisi veli juuri tässä tilanteessa.
– Korot ovat tällä hetkellä niin alhaalla, että velka ei sitä kautta ole ongelma. Velkaa pitäisi tässä tilanteessa ottaa jonkin verran lisää, että saadaan tehtyä julkisia hankintoja, jotka taas parantavat taloustilannetta ja kysyntää, Korhonen arvioi.
Muilta puolueilta on jo tullut julki miljardiluokan säästölistoja.
– Näyttää siltä, että etenkin Kokoomus ja demarit kilpailevat siitä kuka leikkaa eniten. Itse näen, että meillä on 30-50 miljardia euroa korjausvelkaa kiinteistöissä, teissä ja väylissä 2,4 miljardia euroa, niin näihin kannattaa investoida, koska nämä investoinnit pitää jossain vaiheessa joka tapauksessa tehdä, sanoo Aalto.
Ympäristöllä talous nousuun
Vihreiden vaaliohjelma on leimallisesti vihreä. Kotimaista uusiutuvaa energiaa, puhdasta teknologiaa ja Suomi johtavaksi maaksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Niin sanottu cleantech -sektori ei kuitenkaan ole vielä lunastanut siihen asetettuja tavoitteita. Puhtaaseen energiaan ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön sijoittava sijoitusyhtiö Cleantech Invest teki viime vuonna 90 000 euron liikevaihdolla 900 000 euroa tappiota.
– Investoinneissa kestää jonkin aikaa ennen kuin ne tuottavat tulosta. Cleantech -investoinneissa on Suomessa ollut se ongelma, että on panostettu kaikkeen muuhun, ja odotettu, että se cleantech lähtee itsestään kasvuun, Korhonen arvioi.
– Me tuomme nettona kahdeksan miljardin euron edestä polttoaineita Suomeen. Kysyntä pitää pystyä kohdistamaan kotimarkkinoille, ja tämä kohdistaminen olisi myös osa tuon työpaikkatavoitteemme täyttämistä. Vuoteen 2030 kotimaisen energian osuuden pitäisi olla 60 prosenttia kokonaiskulutuksesta, Aalto sanoo.
Omavaraisuusastetta voitaisiin Vihreiden näkemyksen mukaan nostaa esimerkiksi pientuotannon kautta.
– Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa tuetaan pienimuotoista energiantuotantoa. Jos vaikka maatilan ylivuotiset heinät ja eläinten jätteet voitaisiin ottaa pieneen sähkön- ja lämmöntuotantoon, ja kytkeä tila nettosähkömittariin. Jos sähköä tulee enemmän kuin tila käyttää, se syötetään verkkoon, ja tila maksaa vain siitä sähköstä, jonka ottaa verkosta silloin kun oma ei riitä, Aalto kuvailee.
Perustulo kannustaisi töihin
Vihreiden ohjelmassa on 560 euron perustulo kaikille. Se tarkoittaa, että valtio maksaa jokaiselle tuon summan kuussa, ja se kerätään verotuksen avulla pois niiltä, jotka eivät sitä varsinaisesti tarvitse.
– Suomalainen saa tällä hetkellä saman verran tukia, kunhan käy ne Kelan luukulta anomassa. Perustulo poistaisi välistä turhan byrokratian ja kannustaisi työnhakuun, Korhonen toteaa.
– Samalla etuuksia nyt käsittelevät työntekijät voisivat keskittyä siihen mihin heidät on palkattu, kohtaamaan ihmistä, auttamaan ihmistä, Aalto täydentää.
Ydinvoimaton kansanrintama
Korhonen ja Aalto ovat yhtä mieltä siitä, että ydinvoima on seuraavallakin vaalikaudella Vihreille hallituksen suhteen kynnyskysymys.
– Sen lisäksi emme missään tapauksessa halua leikata koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Myös ilmastopolitiikka on prioriteettilistallamme korkealla, Korhonen sanoo.
Mieluisin hallituspohja olisi kansanrintama.
– Keskusta, demarit, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Se tukee kaikkein eniten Vihreiden arvomaailmaa, Aalto linjaa.
– Voisin ottaa RKP:n melko liberaalina puolueena sinne myös, heittää Korhonen.