Yksikään eduskuntapuolue ei unohda vaaliohjelmassaan työllisyyden merkitystä Suomen talousongelmien selättämisessä.

Kolme puoluetta ilmoittaa tavoitteekseen luoda Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa lähivuosina, ja loput puolueet seuraavat samanlaisilla linjauksilla perässä.

Silti puolueiden lääkkeet työllisyyden nostamiseen ja työttömyyden nujertamiseen eroavat toisistaan.

Perinteinen jako vasemmisto- ja oikeistopuolueiden välillä näkyy vaaliohjelmien tarkastelussa. Kun kokoomus olisi valmis joustamaan työntekijöiden oikeuksista, vasemmistoliitto puolestaan lisäisi työnantajien velvollisuuksia.

Sen sijaan SDP:n ohjelmasta saa hakemalla hakea konkreettisia ehdotuksia, vaikka puolue tavoittelee 100 000:ta uutta työpaikkaa ensi vaalikaudella. Konkreettisimmat ehdotukset koskevat nollatyösopimusten kieltoa ja nuorisotakuu-ohjelman jatkamista.

SDP on jättänyt ohjelmistaan pois valtion rakennuttajayhtiö Remontti Oy:n, jolla puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan olisi käynnistetty muun muassa homekoulujen remontteja.

Keskustan työllisyyslääkkeistä puolestaan piirtyy kuva tiukasti poliittiseen keskustaan linnoittautuvasta puolueesta. Puolue toisaalta lisäisi valtion roolia yritysten rahoituksessa perustamalla uuden kasvurahaston, mutta se tekisi tämän valtion omaisuutta myymällä.

Käytännössä kasvurahastossa on vähän mitään uutta, sillä rahat ohjautuisivat yrityksille vanhojen pääomasijoituslaitosten kuten Suomen Teollisuussijoituksen ja Finnveran kautta.

Ero vanhaan olisi se, että rahaa olisi noin 1,5 miljardia euroa enemmän käytettävissä kuin aiemmin.

Kokoomus kannustaisi työllisyysasteen kasvuun

Kokoomus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vaalikauden loppuun mennessä. Työllisyysasteella tarkoitetaan työssäkäyvien osuutta kaikista työikäisistä.

Kokoomus pyrkii tavoitteeseen puuttumalla työntekijöiden etuihin: työajoissa pitäisi joustaa, koeaikaa olisi pidennettävä puoleen vuoteen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa olisi lyhennettävä.

Kokoomuksen vaaliohjelman mukaan "työnteon on oltava joutenoloa kannattavampaa".

Perussuomalaiset eivät vaaliohjelmissaan esitä varsinaista työllisyystavoitetta, mutta puolue pitää "keskeisenä" työllisyyden saamista kasvu-uralle.

Keinot ovat konkreettisempia kuin monella muulla puolueella. Nuorisotakuuta olisi jatkettava ja yli 50-vuotiaille pitäisi luoda työuratakuu-ohjelma, joka takaisi työllistymisen aina eläkeikään asti.

Tämän lisäksi perussuomalaiset ottaisi käyttöön Viron mallin suuntaisen verokannustimen ja nostaisi arvonlisäverovelvollisuuden 20 000 euroon vuodessa.

Virossa voittoa ei veroteta, jos se jätetään yritykseen. Sen sijaan osinkoina jaettavan voiton veroprosentti on 21. Tämän on ajateltu nostavan työllisyyttä.

Vasemmistoliitto: Valtion palkattava lisätyöntekijöitä

Vasemmistoliitto eroaa muista eduskuntapuolueista elvytysajattelullaan. Puolueen mukaan nyt tarvitaan sopeutuksen sijasta elvytystä, jolla työllisyys saadaan kasvuun.

Puolue aloittaisi investoinnit nyt, koska työvoimaa on paljon liikkeellä. Vasemmistoliitto korjaisi homekouluja ja liikenneväyliä, koska investoinnit pitää kuitenkin jossakin vaiheessa tehdä.

Investoinnit maksaisivat puolueen mukaan itsensä takaisin, koska julkiselle sektorille palkatut työntekijät lisäisivät kulutuksellaan kysyntää. Tämä puolestaan nostaisi työllisyyttä ja vähentäisi työttömyyskorvauksien maksamista.

Kun kokoomus on parantamassa työllisyysastetta puuttumalla työntekijöiden oikeuksiin, vasemmistoliitto lisäisi työantajien velvotteita.

Puolue vaatii silpputyölisää ja vakituisten työntekijöiden oikeuksia määräaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille. Vasemmistoliitto kieltäisi SDP:n tavoin nollatyösopimukset.

Pitkän aikavälin tavoitteena puolue esittää, että Suomessa olisi siirryttävä 30-tuntiseen työviikkoon.

Vihreät ja kristilliset: 200 000 työpaikkaa

Vihreät ja kristillisdemokraatit tavoittelevat 200 000:ta uutta työpaikkaa. Vihreiden tavoitteena on luoda työpaikat vuoteen 2020 mennessä, mutta kristillisdemokraatit jättää tavoiteajan auki.

Vihreät vaatii "merkittäviä julkisia investointeja" kestävään kasvuun, mutta puolue jättää tarkat investointikohteet ja -summat kertomatta. Kristillisdemokraatit on puolestaan tarkempi työllisyyslääkkeissään.

Puolueen mukaan valtion pitäisi osallistua tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeihin neljän prosentin osuudella suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällä hetkellä valtion investointitaso on prosentin luokkaa.

Ruotsalainen kansanpuolue puolestaan hakee kasvua ja työllisyyttä yhteisöverosta, joka tulisi pitää "kilpailukykyisellä tasolla". Puolue myös nostaisi arvonlisäverovelvollisuuden 50 000 euroon.