Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva ei näe Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämisessä huonoja puolia.
Kanerva ehdotti puolustusyhteistyön tiivistämistä vuosi sitten. Asia nousi ajankohtaiseksi, kun Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ehdottivat läheisempää puolustusyhteistyötä. Puolustusliitosta ei vielä olisi kyse.
– Suomella on niin valtavat investoinnitkin edessä puolustusvalmiuden ylläpitämisessä ja suorituskyvyn rakentamisessa, että nyt pitää katsoa kaikki käytettävissä olevat kortit. Olen itseltäni ja kanssaihmisiltä kysynyt, mitä Suomi häviäisi yhteisestä puolustuksen voimakkaasta tiivistämisestä aina puolustusliittoon saakka – jos me sellaisen Ruotsin kanssa tekisimme. En ole keneltäkään vielä kuullut, mitä me siinä häviäisimme, Kanerva totesi.
Nato-jäsenyyden kanssa arkailu hämmentää Yhdysvalloissa
Ilkka Kanervan mukaan Suomesta on maailmalla vielä varsin hyvä kuva.
– Kuva Suomesta on Yhdysvalloissa poikkeuksellisen seesteinen ja myönteinen. Kysymysmerkki on siellä se, että miksi ihmeessä Suomi arkailee Nato-jäsenyyden kanssa. Yhdysvalloissa kuitenkin ymmärretään, että päätös sataprosenttisesti Suomen asia.
Venäjällä Suomen loistoa ovat himmentäneet idän ja lännen ristiriidat Itä-Ukrainan kriisistä. Tulitus ja hyökkäykset jatkuivat Minskin tulitaukosopimuksesta huolimatta Debaltseven kaupungissa viime viikolla.
Suomi on ollut mukana asettamassa Venäjän-vastaisia talouspakotteita ja paine uusien pakotteiden asettamiseen on noussut lännessä yhä ajankohtaisemmaksi.
– Venäjällä ei ymmärrettävästä syystä hurraa-huutoja esitetä. Viimeksi kun keskustelin asiasta ulkoministeri Lavrovin kanssa, niin hänkin sanoi, että päätökset ovat viime kädessä Suomen oma asia.
Vaaleissa kaksi suurta teemaa
Ilkka Kanerva näkee tulevien eduskuntavaalien alla kaksi raskasta teemaa, joita hän kehottaa selvittämään ehdokkailta.
– Kyllä ihmisten pitää saada rehellinen vastaus siihen, kuinka tärkeäksi ehdokas kokee Suomen turvallisuuden, valtiollisen koskemattomuuden ja Suomen ulkopoliittisen aktiivisuuden. Mielestäni raskaan sarjan kysymyksiä on kaksi. Ensimmäinen on ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Toinen taas talous- ja työllisyyspolitiikka. Ne ovat ne kaksi perusraidetta, joita pitkin Suomi menee joko eteenpäin tai sitten käy huonosti, Kanerva summaa.
Itä-Ukrainan tilanne on poikinut uusia talouspakotteita. Viimeisimpänä lisäpakotteita asetti viime viikon tiistaina Kanada. Jotta lisäpakotteilta vältyttäisiin, Itä-Ukrainan tilanne pitäisi Kanervan mukaan saada vakautettua.
Kiristynyt taloustilanne Venäjällä on heijastunut Etelä-Karjalan kauppakamarin mukaan jopa 80 prosenttiin Etelä-Karjalassa toimivista yrityksistä.