Päättämättömyydestä moititut Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitukset eivät ole olleet niin saamattomia kuin on haukuttu. Ainakin lakiesitysten määrällä mitattuna ne ovat ahkeroineet vaalikauden aikana kuta kuinkin samaan tahtiin kuin aiemmat hallitukset.
Kataisen ja Stubbin ruorivuorolla 2011–2014 lakiesityksiä on tehtailtu 938 kappaletta eduskunnan käsiteltäväksi. Paavo Lipposen kakkoshallitus ylsi 1999–2002 yhtä vaille samaan, 937:ään.
Yli tuhannen lakiesityksen ovat päässeet Matti Vanhasen (kesk.) ja Mari Kiviniemen (kesk.) hallitukset 2007–2010 ja Paavo Lipposen (sd.) ykköshallitus 1995–1998 sekä Harri Holkerin (kok.) hallitus vuosina 1987–1990.
Esko Aho (kesk.) takoi laman keskellä eduskunnalle jopa 1 312 lakiesitystä pääministerivuosinaan 1991–1994.
Nykyhallituksen ongelma onkin muualla kuin lain määrissä. Lupauksista huolimatta valtio on velkaantunut miljardikaupalla joka vuosi, talous kituuttaa ja luottoluokituskin tipahti. Pieniä päätöksiä on syntynyt, mutta isoja ei riittävästi, etenkin suuria rakennepäätöksiä hallituksen on ollut tuskaisan vaikeaa pusertaa.
– Kuntauudistus kaatui jo matkan varrella ja nyt näyttää todennäköiseltä, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon soteuudistus mene läpi ainakaan täysin muodossa, jossa se on eduskunnan käsittelyyn nyt tulossa, arvioi johtaja Markku Jokisipilä Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.