**Keskusta käy vaaleihin **iskulauseella ”Suomi kuntoon!” Puolue ei kuitenkaan väitä, että vaativa remontti tulisi valmiiksi seuraavalla vaalikaudella. Kepu lupailee, että julkiset finanssit saadaan tasapainoon ja maa jaloilleen vuoteen 2025 mennessä, jos valtakunta ottaa käyttöön puolueen kirjoittamat reseptit. Potilaan hoito-ohjelma on monessa suhteessa yllättävä.
Tulevan hallituskauden tavoitteista ensinnä tulee mainituksi tämä: ”Kodeissa voidaan hyvin.” Sen jälkeen mainitaan: ”Suomen nostaminen luovuuden ja osaamisen kärkimaaksi”, ”Suomi julkisen sektorin johtamisen ja byrokratian purkamisen mallimaaksi” ja ”Suomi biotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi”.
Keskustan ohjelma ei jää yksinomaan noiden iskulauseenomaisten otsikoiden tasolle. Puolue täsmentää paperissaan, millaisin ”kärkihankkein” ylevät tavoitteet on määrä panna toimeen. Tästä huolimatta näissä laman oloissa tuntuu vääjäämättä siltä, että puolue lähtee purkamaan maan ongelmia väärästä päästä.
Puolue ottaa paperissaan puheeksi lopulta myös maan talouden remonttitarpeet. Niistä kerrottaessa ohjelman otsikoinnin logiikka muuttuu. Asiakirjan lukija yllättyy, kun keskusta ei asetetakaan tavoitetta ”Suomi vyönkiristyksen kärkimaaksi”. Sen sijaan keskusta julistaa: ”200 000 työpaikkaa lisää, talous 2 prosentin kasvu-uralle”.
Talouspoliittisten kärkihankkeiden luettelosta löytyy tuttuja, mutta kiistanalaisia ja melko vaikeasti toteutettavia keinoja maan talouden pysähtyneisyyden korjaamiseen. Luettelossa mainitaan muun muassa yhteiskuntasopimus kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kohentamiseksi, kasvurahasto, yrittäjyyttä kannustava verotus ja valtion menojen jäädyttäminen viime vuoden tasolle.
Puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan valtion menojen jäädytystä pitää jatkaa niin pitkään, kunnes julkinen talous on tasapainottunut. Temppu voi osoittautua vaikeaksi. Tulevan hallituksen päätöksenteolle keskusta määrittää 6 ohjenuoraa. Myös jotkut niistä ovat sellaisia, että niistä kiinni pitäminen voi olla vaikeaa. Keskusta nimittäin linjaa muun muassa näin: ”Kokonaisveroaste ei saa nousta”.
Byrokratian purkamistalkoot ovat niin lähellä keskustan sydäntä, että puolue vaatii ministerien ja avustajien määrän vähentämistä sekä päälle päätteeksi poliittisista valtiosihteereistä luopumista. Tämäkin on tavoite, jonka toteuttaminen edellyttänee melko selkeää vaalitulosta ja paljon nykyistä kapeampaa hallituspohjaa.
Keskustan ”Viisi tavoitetta” on uudenlainen, suhteellisen tiivis tapa määrittää puolueen tavoitteet vaaleihin ja tulevalle hallituskaudelle. Sillä lienee tarkoitus antaa osviittaa siitä, mihin tyyliin tulevaa hallitusohjelmaa pitäisi hahmotella.
Puolueilla on melko vankka yhteisymmärrys siitä, että tulevan hallitusohjelman pitäisi olla hyvin napakka ja tiivis strategiapaperi.
Mutta kelpaako keskustan tavoiteasiakirja tulevan hallitusohjelman pohjaksi? Onko keskustan asiakirjassa oleellisimmat asiat, mitä Suomen kuntoremontti edellyttää? Muiden puolueiden ja etujärjestöjen kommentteja tähän asiaan ei tarvinne kauaa odottaa.