Turun Sarjakuvaseura juhlii keski-ikäisyyttään antologialla, jonka teemana on vuosi 1974. Kuka tietää, olisiko Suomessa sarjakuvaa nimeltä B. Virtanen, ellei eräs perustajista olisi jo nuorena miehenä intoillut sarjakuvista.
Olipa kerran 1970-luvulla Suomen Turussa joukko miehiä, kuten Markku Haapio, Matti Ponkamo ja Ilkka Heilä, jokta halusivat kokoontua yhdessä keskutelemaan sarjakuvista. Näin syntyi Turun Sarjakuvakerho, joka rekisteröitiin vuonna 1974. – Antologian johdantosanat
Turussa avattiin perjantaina sarjakuviin erikoistuneessa Cosmic Comic Cafessa näyttely, jossa on esillä valikoima tuon kirjan ruuduista.
Antologiassa on tekijöitä yli 20. Antologian toimittajan Merja Lundénin mukaan nykysarjakuva on laadukasta ja 1970-lukua käsitellään monella tavalla, esimerkiksi fantasian tai pilakuvan kautta.
Monelle nykysarjakuvapiirtäjälle Urho Kekkonen tuntuu olevan jo lähes myyttinen hahmo. Tästä kertoo se, että antologiaan päätyi useita Urho Kekkosen kuvia.
– Moni taiteilijoista toi töissään jollain tavalla esiin Kekkosen. Kun mietimme antologian kansikuvaa, niin tekijä Topi Savolainen päätti laittaa siihen afrotukkaisen kekkosen, Merja Lundén naurahtaa.
Turun alue merkittävä sarjakuvien kasvattajaseutu
Turun alue on sarjakuvagenressä merkittävää aluetta. Ilkka Heilän lisäksi Viivin ja Wagnerin isä Juba Tuomola on turkulaislähtöinen taiteilija. Ei ihme, että Turun sarjakuvaseura on kasvattamassa toimintaansa.
– Meillä on hirveästi uusia yhteistyökumppaneita.Olemme etsimässä isompaa tilaa, johon voisi perustaa kunnollinen Turun sarjakuvakeskus. Siellä olisi galleriaa ja kahvilatoimintaa sekä työtiloja. Meillä on niin sanotusti hyvää pöhinää.