– Jos itse olisin niin sairas, että toivoa ei olisi ja kivut olisivat sitä luokkaa, että haluaisin elämästä luopua, niin kokisin että minulla tulisi olla oikeus päättää haluanko jatkaa vai en, Juvonen pohti maanantaina Yle Helsingin nettistudiossa.
Juvonen on asiassa eri mieltä Perussuomalaisten pomon Timo Soinin kanssa, joka vastustaa eutanasiaa raivokkaasti.
– Elämä on lahja ja elämä on rikas ja arvokas. Mutta elämä on myös jokaisen ihmisen henkilökohtainen, Juvonen toteaa.
"Kun laitoin sormea äänestysnapille, minua pyörrytti"
Juvonen ei ole ensimmäistä kertaa vastavirtaan puolueensa johdon kanssa. Marraskuussa hän äänesti ainoana perussuomalaisena sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta. Päätöksensä Juvonen kertoo tehneensä jo aikoja sitten. Äänestäminen puolueen linjaa vastaan ei silti ollut helppoa.
– Kun laitoin sormea äänestysnapille, minua pyörrytti. Se oli hyvin tunteellinen ja voimakas hetki. Tiesin, että teen oikein omaatuntoani kohtaan, mutta saatan loukata samalla sillä niitä, jotka ovat äänestäneet minua eduskuntaan, Juvonen sanoo.
Juvonen on asettautunut ehdolle myös kevään eduskuntavaaleihin Perussuomaisten riveistä. Hän ei omien sanojensa mukaan ajattele, miten asia vaikuttaa tulevaan äänisaaliiseen.
– Jos eduskunnasta tämän äänestyksen takia tipun, niin sitten tipun.
Kritiikkiä vanhuspalvelulaille
Kansanedustaja toivookin, että äänestäjien mielessä vaikuttavat mainittua äänestystä enemmän Juvosen kannat vanhustenhoitoon. Juvonen on koulutukseltaan hoitaja ja geronomi, eli vanhustyön asiantuntija.
Juvonen esimerkiksi kritisoi voimakkaasti vanhuspalvelulain muutosta. Kolmiportaisesti toteutettava lakimuutos astuu kokonaisuudessaan voimaan 1.1.2015. Sen tavoitteena on muun muassa vähentää laitoshoidon määrää kiristämällä laitoshoitoon pääsyn kriteereitä. Juvonen ei pidä suuntaa oikeana.
– Vanhus tavallaan eristetään omaan kotiin. Voimme jokainen miettiä millaista olisi olla huonokuntoinen, muistamaton, osittain liikuntakyvytön ihminen jolle käydään pikaisesti pari kertaa päivässä antamassa sitä hoitavaa apua. Onko se sitten inhimillistä elämää? Minun mielestäni se ei ole. Laitoshoitoa pitää olla kotihoidon rinnalla.
Lakimuutoksen tavoitteena on hillitä jatkuvasti kasvavia hoitokustannuksia. Edellinen hallitus arvioi, että lakimuutos tuottaisi kunnille 300 miljoonan säästöt vuodessa. Juvosen mielestä vanhustenhoidon rahojen "olisi löydyttävä jostain", vaikka kustannukset kasvavatkin.
– Johonkin se raja pitää vetää, mistä säästetään. Minun mielestäni ihminen, joka on rakentanut hyvää Suomea, ansaitsee hyvän ikääntymisen ja hoivan.
Tilastokeskuksen mukaan jo 26 prosenttia suomalaisista on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Työikäisten osuuden kasvattamista maahanmuuttoa lisäämällä Juvonen ei silti kannata.
– Ei maahanmuuttopolitiikkaa mielestäni sen takia pidä löysentää, että tarvitaan työntekijöitä.
"Kotihoidon tuki Kelan vastuulle"
Kun laitoshoitoa vähennetään, olisi Juvosen mielestä tärkeää siirtää omaishoidon tuen maksaminen kunnilta valtion, eli Kelan vastuulle.
– Omaishoidon tuen kriteerit pitää yhtenäistää ja maksajan pitää olla Kela. Ja omaishoitajan palkkion pitää olla sellainen, että sillä pystyy siellä kotona omaistaan hoitamaan.
Omaishoidon tukea saa tällä hetkellä noin 40 000 suomalaista. Kunnat käyttävät siihen noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli tuen maksaja on tulevaisuudessa Kela, rahat tulisi ottaa niistä säästöistä, mitä laitoshoidon vähenemisestä koituu.
– Kun haetaan säästöjä sieltä laitoshoidosta, niin on ihan selvä, että omaishoidon tulee lisääntyä.