Hufvudstadsbladet pisti kierroksia itsenäisyyspäivän sotilaalliseen tunnelmaan haastatelemalla puolustusministeri Carl Haglundia. Ministeri visioi Suomen ja Ruotsin meri- ja ilmavoimien yhdistämistä ja hankkeen kirjaamista tulevaan hallitusohjelmaan. Helsingin Sanomien mukaan Ruotsin puolustusministeri sanoi Haglundin menneen asioiden edelle.
Poliitikot saivat vettä myllyynsä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ehti jo riemuita Ruotsin puolustusministerin rukkasista. Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen oli valmis kirjaukseen. Haglund itse vihelsi kiistelyn poikki ja sanoi tullensa väärintulkituksi.
– Olisi järkevää, jos kyettäisiin kirjaamaan sellaisia asioita hallitusohjelmaan, jotka pikemminkin tähtäisivät selvitystyön aloittamiseksi, Haglund korjaili sanomisistaan syntynyttä kohua.
"Toisen maan auttaminen kriisitilanteessa on poliittinen valinta"
Ruotsin ja Suomen puolustusministerit sopivat kesällä selvityttävänsä maiden sotilasyhteistyön tiivistämistä rauhan oloissa. Raportti julkaistaan tammikuun lopussa. Tämän jälkeen on Haglundin mielestä luontevaa tutkia Suomessa ja Ruotsissa, miten yhteistyö toimisi kriisin oloissa.
– On puhuttu paljon sekä syvästä yhteistyöstä että Nato-jäsenyydestä ynnä muusta. Olisi hyvä, että myös pohdittaisiin, mitä puolustusliitto tarkoittaa käytännössä. Viime kädessä sitoutuminen toisen maan auttamiseen kriisitilanteessa on sitten poliittinen valintakysymys, Haglund sanoo.
Haglundin mielestä Suomen ja Ruotsin sotilasliitto ei olisi Nato-jäsenyyden korvike. Naapurimaiden puolustuksen yhdistämisestä on maailmalla esimerkkejä. Vastaavalla tavalla ovat esimerkiksi Hollanti ja Belgia yhdistäneet merivoimansa, Haglund sanoo.
– Ei tässä säästöjä haeta, vaan samalla rahalla saataisiin leveämmät hartiat lisäämättä rahaa. Mutta tästä huolimatta ainakin Suomen Puolustusvoimat ovat lisämäärärahan tarpeessa, tehdään yhteistyötä ruotsalaisten kanssa tai ei, puolustusministeri sanoo.