Suomi olisi halukas harkitsemaan avunantoa, jos Ruotsi pyytäisi apua tiedusteluoperaatiossaan, sanoo puolustusministeri Carl Haglund (r.). Hän toteaa, että kysymys olisi pitkälti siitä, millaista apua Ruotsi pyytäisi.
– Meidän lainsäädäntömme asettaa tiettyjä reunaehtoja, Haglund sanoi Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona.
– On hyvin suuri ero sillä, lähdetäänkö osallistumaan pelastusoperaatioon tai vastaavaan vai onko kyse aluevalvonnasta, sotilaallisesta työstä, johon me emme laimme puitteissa voi tänä päivänä osallistua.
Haglund katsoo, että virallisesti Ruotsin toimissa on kyse tiedusteluoperaatiosta.
– Käytännössä kai siellä etsitään vedenalaista toimintaa, jossa sukellusvene on todennäköisin. Mitään ei ole tähän mennessä löytynyt, ja jää nähtäväksi, löytyykö.
Haglund sanoo, että Ruotsi on ollut vaitonainen operaationsa yksityiskohdista. Hän uskoo, että maa avaa operaatiotaan "ajan myötä". Suomi on seurannut tilannetta median kautta, Haglund kertoo.
– Olemme tietenkin keskustelleet niin ministeritasolla kuin pääministeritasolla ja myös meidän sotilaamme ovat keskustelleet keskenään, niin kuin koko ajan on keskusteluita, mutta (Ruotsi) ei (ole kertonut) mitään semmoista, mikä muuttaisi tätä kokonaiskuvaa.
"Suomea ei uhkaa mikään"
Itämeren turvallisuustilanne on kiristynyt pidemmän aikaa, Haglund arvioi. Tämä johtuu hänen mukaansa ensisijaisesti Ukrainan kriisistä ja paitsi Venäjän myös Nato-maiden lisääntyvästä läsnäolosta alueella.
– Se kiristää tilannetta. Kokisin kuitenkin, että Suomen tilanne on vakaa, emmekä koe, että Suomea uhkaa tällä hetkellä mikään.
– Sen pohjalta, mitä nyt tiedämme, emme voi myöskään varmasti sanoa, että Ruotsiin kohdistuisi tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.
Haglund toteaa, ettei Suomen aluevesiä ole tämänhetkisen tiedon mukaan loukattu. Hän kertoo Suomen vedenalaisen valvonnan olevan samantyyppinen kuin Ruotsilla.
– Mutta on hyvä myös olla rehellinen: eihän meillä, eikä kenelläkään, ole mitään varmaa tietoa siitä, mitä kaikkea pinnan alla tapahtuu, Haglund sanoo.