Elisabeth Rehn näkee nyky-Suomessa paljon 90-luvun alun piirteitä. Myös nykyinen lama-Suomi keskustelee Natosta ja pohtii hävittäjähankintoja. Rehn kertoi ajatuksiaan elämäkertansa julkistustilaisuudessa keskiviikkona.
Elisabeth Rehn on ollut vankka Naton kannattaja jo puolustusministeriaikanaan 90-luvun alussa. Hän uskoo vahvasti, että suomalaisten nihkeä kanta muuttuisi kerta heitolla, jos presidentti Sauli Niinistö kertoisi oman kantansa.
– En halua neuvoa ketään ja olen onneksi politiikan ulkopuolella, mutta fakta on, että mielipide tulee kääntymään, jos hän ottaisi selkeän kannan, Rehn sanoo.
Hän perustelee tätä suomalaisten auktoriteettiuskolla.
– Suomalaiset ovat olleet Kekkosen ajoilta saakka varsin tsaristisia eli pidämme siitä, että on vahva päämies, jota me tottelemme. On selvää, että sillä hetkellä, kun presidentti Sauli Niinistö ilmaisee tällaisen kannan, niin yleinen mielipide muttuu paljon Nato-myönteisemmäksi.
Suomettumis-sanan kauhistelu huvittaa
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on kertonut useaan otteeseen, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon vuonna 1995, jolloin liityimme EU:n jäseneksi. Rehn oli 90-luvun alussa puolustusministerinä. Nato-jäsenyys ei olisi onnistunut silloin millään.
– Kyllä se oli pientä poliittista pelkuruutta, voimakas katse itäänpäin, ettei haluttu ärsyttää. Vieläkin on näin, Rehn sanoo.
Häntä huvittaa viime viikkojen suomettumiskeskustelu, joka alkoi vihreiden puheenjohtajasta Ville Niinistöstä, kun tämä käytti suomettumissanaa Financial Timesin haastattelussa.
– Kaikki huutelivat, tämä on kauheaa, meidät nolataan. Ei se ollut niin dramaattista, koska kyllä minäkin kuulen ulkomailla, että tehän suomalaiset olette varpaillanne, Rehn sanoo.
Ei tullut Natoa – saatiin edes Hornetit
Rehn kertoo kirjassaan, kuinka varsinkin oma puolue RKP epäili syvästi hänen kykyjään puolustusministerinä. Rehn oli toimessaan maailman ensimmäinen. Hän teki historiaa myös miljardihankintojen ansiosta.
Vuosia valmisteltu hävittäjälentue hankittiin, vaikka maa oli vaipumassa syvään lamaan. Päätyminen amerikkalaisiin F18-koneisiin, horneteihin, oli selvä poliittinen kannantotto.
– Se oli selkeä viesti, että Suomi kuuluu länsimaihin ja niinhän se otettiin hyvin voimakkaasti myös maailmalla vastaan. Kesti kuintenkin monta vuotta, ennen kuin myönnettiin, että se oli tärkeä kansainvälispoliittinen viesti, Rehn sanoo.
90-luvulla hankitut hävittäjäkoneet ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Rehn ei halua ottaa kantaa, millaisia hävittäjäkauppoja Suomen tulisi tehdä nyt.
Miljardihankinnasta päätti vain kolme poliitikkoa
Hornet-hankinnan poliittinen valmistelu tehtiin pienessä piirissä. Tähän kuuluivat pääministeri Esko Aho (kesk.), valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) ja puolustusministeri Rehn. Joukko onnistui pitämään kolmen miljardin markan hankinnan täysin salassa julkistukseen saakka.
– Nämä olivat senkaltaisia hankkeita ja varsinkin tällaisessa tilanteessa, että jos ruvetaan vatvomaan, ja jokainen poliitikko käyttää omia asiantuntijoitaan, asiat venyvät ja silloin oli paha, jos päätös olisi venynyt kovin pitkälle. Silloin olisimme voineet sanoa hyvästit koko hankkeelle, Rehn sanoo.
Elisabeth Rehn myöntää, että päätös tehtiin erittäin epädemokraattisesti.
– Häpeän sitä, että ne hallituksessa, jotka olisivat halunneet hankkia lisätietoja omilta asiantuntijoiltaan, tai pohtia asiaa omien taustaryhmiensä kanssa, eivät voineet tehdä sitä. Rahavaliokunta, hallituksen iltakoulu ja kokous olivat peräkanaa, Rehn sanoo.
Erityisesti Rehniä harmittaa, ettei naisministereitä voitu kuulla. He motkottivatkin asiasta hallituksessa.
– Se oli rumasti tehty, mutta oikea päätös, Rehn sanoo.