Kuntaministeri Paula Risikko (kok.) esittää lisäbudjettiin rahoitusta kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin. Risikon mielestä raha olisi tarpeen etenkin siksi, että kriisikuntien liitokset aiheuttavat lisää talousvaikeuksia. Risikko on pahoillaan siitä, että harkinnanvaraiseen avustamiseen ei ole rahoitusta jatkossa.
Taloudellisessa ahdingossa olevien kriisikuntien pakkoliitokset syöksevät myös yhdistyneet kunnat vaikeuksiin.
– Kun tällainen köyhä kunta liitetään vähän rikkaampaan kuntaan, joka ei välttämättä edes ole itsessään rikas, se saattaa viedä koko sen kuntakentän heikoille. Ja siinä olisi sitten hyvä olla tätä tällaista työkalua nimenomaan näiden kuntien auttamiseksi. Juuri tästä syystä haluaisin, että harkinnanvaraiset kuntien valtionosuudet saataisiin jatkumaan, sanoi Risikko budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa.
Valton ensi vuoden budjettiin ei ole varattu lainkaan rahaa harkinnanvaraisiin avustuksiin.
Kunnilla toiveena 92 miljoonaa euroa
Tänä vuonna kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen on varattu 20 miljoonaa euroa ja Risikko haluaisi kasvattaa tukipottia. Ylimäärästä tukea haki 83 kuntaa yhteensä liki 92 miljoona euroa.
Suhteellisesti eniten hakemuksia tuli Kainuusta, jonka yhdeksästä kunnasta viisi haki korotusta. Toiseksi eniten hakemuksia tuli Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta, jossa puolet kunnista haki korotusta.
Harkinnanvaraisen rahoituksen jaosta päättää valtioneuvosto syksyn aikana Risikon esityksestä. Korotukset maksetaan kunnille vuoden loppuun mennessä.
Viime vuonna avustusta haki 108 kuntaa ja 20 miljoonaa euroa jaettiin 29 kunnan kesken.