Perjantaina Euroopan unioni asetti uusia pakotteita Venäjälle. Pakotteiden käyttöönottoa lykättiin muutamalla päivällä, sillä muun muassa Suomi vaati pakotteiden lykkäämistä.
Keskustan kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä on sitä mieltä, että uudet pakotteet otettiin käyttöön liian aikaisin, juuri kun rauhanprosessi oli alkamassa.
– Olisi kannattanut harkita vähän pidempään ja lisätä diplomaattisia ponnisteluita rauhan aikaansaamiseksi. Jos siitä ei olisi lähtenyt mitään tulemaan, niin olisi voitu katsoa uusia pakotteita. Olen sitä mieltä, että tämä vain ärsyttää Venäjää, ja se lähtee kiristämään tilanteita Ukrainassa ja muutenkin. Olemme rakentaneet rauhaa sillä, että meillä on paljon keskinäistä taloudellista riippuvuutta. Ei ole mitään järkeä siinä, että sitä vähennetään, sanoo Leppä.
"Pysyviä vaikutuksia Suomen ja Venäjän kauppasuhteisiin"
Leppä myöntää vastustavansa uusia pakotteita myös siksi, että nykyisetkin vastapakotteet ovat iskeneet Suomeen kovasti.
– Kyllähän ne vaikutukset on todella negatiivisia, mitä tästä nyt tulee, sekä pakotteista että Venäjän vastapakotteista. Emme voi tietää, miten markkinat kehittyvät sen jälkeen, kun kriisi on saatu laukaistua. Palautuvatko ne ennalleen ja saadaanko kaupan volyymit samalla tavalla käyntiin Venäjän kanssa. Epäilen vahvasti, että emme saa, ja silloin tästä tulee jopa pysyviä ongelmia taloudellisen yhteistyön kanssa Suomen ja Venäjän suhteisiin.
Venäjän uudet vastapakotteet voivat Lepän mukaan liittyä esimerkiksi autoteollisuuteen tai ylilentoihin.
– Jos ylilentokielto tulee, niin se merkitsee erittäin isoja ongelmia Finnairille, ja sitä kautta koko suomalaiseen kaupankäyntiin ja kanssakäymiseen. Toivon mukaan tapahtuu diplomaattisia ratkaisuja, että näihin ei tarvitsisi mennä.
"Valtion on korvattava menetykset viljelijöille"
Venäjän vastapakotteiden takia suomalaiset maidontuottajat menettävät kuusi senttiä jokaista maitolitraa kohti, kertoo Leppä. Se on 15 prosenttia tuloista, ja Leppä laskee, että suurilla tiloilla se tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen menetystä vuodessa.
Kansanedustaja on tilallinen itsekin. Hänen mielestään valtion pitäisi ehdottomasti korvata menetykset.
– Meillä ei voi kukaan viljelijä tai elintarviketeollisuuden taho ennakoida näitä päätöksiä, joita poliittisesti tehdään. Kyllä silloin tulee velvollisuus siihen, että myöskin kansallisella taholla sitä on pystyttävä korvaamaan ja pehmentämään vaikutuksia, Leppä sanoo.